Nepsy-vaikeudet

Nepsy-vaikeus vaikuttaa koko perheeseen – "Myös lapselle itselleen on tärkeää ymmärtää, mistä on kyse"

RIITTA SALMI
Turun lasten ja nuorten neuropsykiatriseen tiimiin kuluu viisi työntekijää. Lastenpsykiatri Päivi Santalahti (vas.) ja sairaanhoitaja Aino-Inkeri Salminen kohtaavat työssään monenlaisia lapsia ja nuoria, joita yhdistävät neuropsykiatriset haasteet.
Turun lasten ja nuorten neuropsykiatriseen tiimiin kuluu viisi työntekijää. Lastenpsykiatri Päivi Santalahti (vas.) ja sairaanhoitaja Aino-Inkeri Salminen kohtaavat työssään monenlaisia lapsia ja nuoria, joita yhdistävät neuropsykiatriset haasteet.

Turun kaupungin terveyspalvelujen piiriin perustettiin vajaa vuosi sitten lasten ja nuorten neuropsykiatrinen tiimi. Se on suunnattu alle 13-vuotiaille nuorille, joilla on adhd, add tai käyttäytymisen pulmia. Tiimi jakaa tukea ja asiantuntemusta myös lasten vanhemmille, varhaiskasvatukselle sekä kouluille.

Lastenpsykiatri Päivi Santalahden työhuoneen seiniä koristavat lasten värikkäät piirrokset. Pikkupöydän päällä on nukketalo ja lattialla lasten leikkinurkka.

– Lasten ja nuorten kanssa työskentelyssä on työntekijänkin osattava olla luova. Varsinkin pienten lasten kohdalla leikki on tärkeä työväline, sillä sitä kautta lapseen saadaan usein hyvä ja luottamuksellinen suhde, Santalahti kertoo

Turun neuropsykiatriseen tiimiin kuuluu Santalahden lisäksi psykologi ja kolme sairaanhoitajaa. Lapset ja nuoret tulevat heille kouluterveydenhuollon ja neuvolan kautta lähetteellä. Tiimillä on myös vanhemmille ja ammattilaisille tarkoitettu tuki- ja ohjauspuhelin, johon voi soittaa ilman lähetettä tai olemassa olevaa hoitosuhdetta. Usein vanhemmat ottavat yhteyttä, kun heille on herännyt huoli lapsensa tarkkaavaisuuden säätelystä, sosiaalisista suhteista tai käyttäytymisestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Adhd on yleisin neuropsykiatrinen ongelma, ja sitä on noin 5 prosentilla lapsista. Lapsen tilanteen selvittely tapahtuu pääosin varhaiskasvatuksen, koulun ja perusterveydenhuollon kautta. Siellä on hyvin kattavaa asiantuntemusta ja laajaa seurantatietoa lapsen kehityksestä, Santalahti painottaa.

Koulussa tarkkaavaisuuden säätelyvaikeudet näkyvät usein levottomuutena, unohtuneina läksyinä ja esimerkiksi vaikeutena aloittaa tehtäviä. Lapsi, jolla on neuropsykiatrinen häiriö, kaipaa paljon aikuisen antamaa toiminnan ohjausta sekä kotona että koulussa suoriutuakseen arjesta.

– Kun lapsi tai nuori tulee meille, haastattelemme aina myös vanhemmat. Tärkeintä on osata nähdä asioiden taakse ja ymmärtää lapsen kokonaistilanne. Meillä yhtenä työvälineenä on tehdä lapsen perheestä elämänjana, jota kautta lapsen elämään vaikuttaneet asiat tulevat nähdyiksi.

Santalahti painottaa, että lapselle nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on tärkeä kokemus. Käyttäytymisvaikeuksien taakse pitää osata katsoa. Ensiksi täytyy selvittää, onko lapsella esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen tai hahmottamiseen liittyviä haasteita. Kun ne on poisluettu, voi miettiä muita syitä. Mikäli lapsella todetaan tarkkaavaisuuden häiriö, on tärkeää, että lapsen lisäksi hänen lähipiirinsä ja -ympäristönsä saavat tarpeeksi tietoa sen vaikutuksesta lapsen elämään.

– Psykoedukaation eli tiedon antaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Se on ymmärrystä ja parantaa ympäristön suhtautumista lapseen tai nuoreen. Myös lapselle itselleen on tärkeää ymmärtää, mistä on kyse. Jatkuva negatiivinen palaute vaikuttaa lapsen minäkäsitykseen ja itsetuntoon kielteisellä tavalla, Santalahti korostaa.

Neuropsykiatrinen tiimi tarjoaa vanhempien ja lasten tueksi erilaisia tukimuotoja: yksilöneuvontaa ja vertaistukea. Tiimin sairaanhoitaja Aino-Inkeri Salminen kertoo, että lapsen ja nuoren hoidossa on tärkeää, että kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa osataan käyttää lapsen toimintakykyä tukevia ja edistäviä menetelmiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Työskentelyssä painottuu ajatus lapsi- ja perhekeskeisyydestä. On tärkeää oppia huomaamaan hyvä lapsessa, vaikka tämän käytös olisi välillä haastavaa, Salminen kuvailee.

Ilon ja luottamuksen löytäminen on myös Santalahdesta kaikkein tärkeintä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa – niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin.

– Lapsen hyvää kehitystä tukee parhaiten jaettu ilo. Kannustan tekemään enemmän asioita, jotka lisäävät tätä tunnetta, Santalahti tiivistää.

Videolla Santalahti ja Salminen kertovat Turun neuropsykiatrisesta tiimistä:

Turun lasten ja nuorten neuropsykiatrinen tiimi

Toimii Luolavuorentien terveyskeskuksen yhteydessä.

Koostuu lastenpsykiatrista, psykologista ja kolmesta sairaanhoitajasta.

Tekee arviointi- ja ohjauskäyntejä poliklinikalla sekä lapsen lähiympäristöissä, kuten kodissa, koulussa tai varhaiskasvatuksessa.

Huoltajille tarjolla on ryhmäpsykoedukaatiota, ryhmämuotoista vanhempainohjausta ja yksilöllistä ohjausta lapsen tai nuoren kehityksen tukemiseksi.

Tiimiltä saa tukea diagnostiseen selvittelyyn ja mahdolliseen adhd- tai add-lääkityksen aloitukseen tai muutokseen.

Neuropsykiatriseen tiimiin ohjaudutaan neuvola- tai kouluterveydenhuollon kautta.

Vanhemmille ja ammattilaisille tarjolla on tuki- ja ohjauspuhelin, johon voi soittaa ilman lähetettä.

Tiimin ryhmät

Ihmeelliset vuodet -vanhempainohjausryhmä: puoli vuotta kestävä ohjelma, joka tähtää lasten uhmakkuus- ja käytösongelmien hoitoon.

Strategia-vanhempainohjausryhmä: 4–12-vuotiaiden adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille, jotka kaipaavat keinoja arjen sujuvoittamiseksi.

Ryhmäpsykoedukaatio: kahden tunnin tietoisku turkulaisten lasten huoltajille, joiden lapsilla on adhd/add-epäily tai -diagnoosi.

Näytä lisää

Yleisimmät neuropsykiatriset häiriöt

Adhd: Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Se on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, joka voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. Ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

Add: Tarkkaavaisuushäiriö, josta kärsivien on vaikea keskittyä ja aloittaa toimintaa. ADD:n yhteydessä ei sen sijaan esiinny juuri lainkaan yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Arjessa Add-oireet näkyvät asioiden unohteluna ja unelmointina, vaipumisena ”omaan maailmaan” sekä hankaluutena hoitaa asioita tavallisena pidetyssä ajassa.

Lisäksi autismin kirjo ja Tourette. Usein neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy mielenterveyspulmia.

Jos epäilet lapsellasi neuropsykiatrisia pulmia, ota asia puheeksi neuvolassa, perheneuvolassa tai koulussa terveydenhoitajan, koululääkärin tai psykologin kanssa.

Lähde: www.kaypahoito.fi, www.aivosaatio.fi

Näytä lisää

Adhd ja koulunkäynnin tukikeinot

Anna selkeät ohjeet vaihe vaiheelta. Ohjeita voi vahvistaa kirjallisena ja tarvittaessa kuvin. Minimoi odottamiseen ja pelkkään kuunteluun käytettävä aika ja maksimoi toimintaan käytettävä aika, jolloin on vähemmän varaa harhautua muihin tekemisiin tai vaipua omiin ajatuksiin.

Mahdollista liikkuminen.

Muista motivoida. Kehu jo pelkästä yrittämisestä. Auta oppilasta huomaamaan omat onnistumisensa ja omakohtainen hyöty siitä.

Järjestä toimintaympäristö mahdollisimman selkeäksi. Selkeät toimintaodotukset sekä lyhyet ja yksiselitteiset ohjeet tukevat tehtävän aloittamista ja loppuun saattamista.

Tarkkaamattoman oppilaan on hyvä olla luokan edessä ja opettajan lähellä, kun taas muiden tekemisiä herkästi seuraavalle parempi paikka on luokan takana.

Lähde: www.adhdtututuksi.fi

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.