Matematiikka

Mihin matematiikkaa tarvitaan? – No, oikeastaanhan kaikki pyörii matematiikan ympärillä

SHUTTERSTOCK

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus ilmoitti viime vuoden lopulla tulokset: suomalainen nuori laskee nyt kaksi arvosanaa huonommin kuin pari vuosikymmentä sitten. Marraskuussa LUMA-keskus Suomi jä...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Lue juttu ja tutustu myös muuhun digisisältöömme.

Tilaa 1 kk 1,90 €

Tee tilaus verkkosivuillamme. Pääset lukemaan jutun ja tutustumaan myös muuhun digisisältöömme.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (12)

Vanhimmat ensin
Vastaa
VindaMimmu
Matematiikka ei ole laskemista
Matematiikka on symbolisen kielen ymmärtämistä, ongelman esittämistä symbolisella kielellä, loogista ongelmanratkaisua. Eli yhtä perustavanlaatuinen taito, kuin tuntea kirjaimet, osata lukea ja kirjoittaa.
Yksi syy matematiikan heikompaan taitoon saanee selityksen tästä: Kysyin tutulta pojalta, miksi hän ei kirjoittanut pitkää matematiikkaa yo-kirjoituksissa, vaikka hän on selvästi matemaattisesti lahjakas. Hän vastasi, että pitkässä matematiikassa olisi joutunut tekemään niin paljon töitä.
Eli laiskuus. Kaikki pitäisi olla helppoa.
Minä tiedän, että ajattelu on raskasta. Voisin ehkä verrata työtäni siihen, että joka päivä koko työpäivän lasken keskivaikeita matematiikan laskuja. Työpäivän päätteeksi tietää, että on tehnyt töitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Matematiikka ei ole laskemista
Ei kaikille tarvitse väkisin opettaa esimerkiksi polynomilaskentaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Matematiikka ei ole laskemista
"Ei kaikille tarvitse väkisin opettaa esimerkiksi polynomilaskentaa."
Miten kykenet etukäteen erottelemaan ne oppilaat, joille se pitää opettaa? Parempi opettaa lapsille mahdollisimman moninaisia asioita, jolloin he voivat itse päätellä mistä tykkäävät ja missä kehittyvät taitaviksi. Jos polynomit eivät kiinnosta, niin eivät ne muistia jää rasittamaan, mutta kun polynomiasiat on aivoihin tungettu, niin ne ovat avanneet hermoverkkoja, joita voi käyttää myöhemmin muuhun tarkoitukseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Matematiikka ei ole laskemista
Eikö kuitenkin kaikki laskeminen ole matematiikkaa, vaikka kaikki matematiikka ei olekaan laskemista?

Eikö laskemiseenkin päde tuo "ongelman esittämistä symbolisella kielellä, loogista ongelmanratkaisua"?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Matematiikka ei ole laskemista
Esko: Kolmisen vuotta sitten juttelimme luokkakokouksessa entisten oppilastoveriemme kanssa olivatko he koskaan työssään tai elämässään tarvinneet koulumatematiikkaa. Lääkäri, dipl. inssi, psykologi, juristi ym. nauroivat etteivät olleet koskaan tarvinneet esimerkiksi polynomilaskentaa kuin joskus opiskeluaikanaan. Ainoa, joka oli polynomilaskentaa tarvinnut oli matematiikan opettaja, kun oli sillä kiusannut oppilaita.
Polynomilaskenta on muuten sen verran helppoa, että sen oppii parissa päivässä jos sitä opiskelussaan tai työssään tarvitsee, varsinkin jos on motivaatiota.
Yläasteella pitäisi palata tasokursseihin, laajalla kurssilla voitaisiin opiskella vähän abstraktimpaa matematiikkaa ja keskikurssilla käytännön matematiikkaa. Näin samalla estettäisiin syrjäytymistäkin, kun opiskelu olisi mielekkäämpää.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Matematiikka ei ole laskemista
Kukaan heistä ei kuitenkaan voi tietää miten heidän aivonsa kehittyivät polynomeja opiskellessaan. Polynomit oppii tarvittaessa nopeasti, jos aivot ovat vastaanottavaiset. Ongelma on miten saattaa aivot siihen kuntoon. Kun on oppinut jonkin asian, voi moni ihmetellä, miksei oppinut sitä nopeammin, koska sehän oli niin simppeliä. Oppinen ottaa kuitenkin aikaa ja siksi sitä harjoitetaan koulussa vuosia. Jos sinun tuttusi eivät tarvitse polynomeja, niin se ei kerro sen suomalaisista tarvitsijoista mitään. Lähipiirissäni on senior software manager, joka vääntää työssään tietokoneohjelmia ja on jatkuvasti tekemisissä matriisien kanssa. Joten polynomit olivat hänelle tärkeä välivaihe.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jyrki Lahtonen
Vast: Matematiikka ei ole laskemista
Polynomilaskennan tarpeellisuutta voi pohtia samalla tavalla kuin vaikkapa metsäneläinten ravintoketjujen tai vieraan kielen verbien opettelun tarpeellisuutta. On sattumasta kiinni kuka tarvitsee, kuka ei. Pointti todellakin on enemmän harjoittaa aivoja toimimaan korkeammalla abstraktiotasolla. Siihen voi pyrkiä monella muullakin tavalla.

Siltä varalta, että polynomien käyttökelpoisuus tuntuu joistakin lukijoista hämärältä, niin voin esimerkkinä todeta, että sekä CD-levyjen naarmunkorjausalgoritmi että nuo kännykällä luettavat QR-koodit perustuvat polynomien algebraan. Yksityiskohtia selitetään Turun yliopiston matematiikan laitoksen kursseilla. Koulutason mielikuvan aiheesta saa taannoisesta allekirjoittaneen artikkelista Solmu-lehdessä: https://matematiikkalehtisolmu.fi/2018/2/
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jyrki Lahtonen
Julkisuutta matematiikalle vai ei?
Kiitos kun julkaisitte tämän. Kommentoijia olisi löytynyt myös Turun yliopistolta, mutta hyviä asioitahan tuossa otettiin esille. Ihan kaikkea artikkelissa lainattujen kollegoiden sanomisia en allekirjoita, mutta matematiikka on niin laajalle haaroittunutta, että erilaisia painotuksia ja näkemyksiä meillä matemaatikoillakin on - vuosikerrasta ja omista kiinnostuksen kohteista riippuen.

Sen verran haluan myös mainostaa paikallista jalkautumistamme, että Turun yliopisto ja Åbo Akademi järjestävät yhteisen jokavuotisen matikkakilpailun alueen seiskaluokkalaisille. Viime kevään kilpailu peruuntui koronasählingin vuoksi, eli nyt järjestettävä kilpailu on järjestyksessään kymmenes. Allekirjoittanut on järjestelyvastuussa Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen puolesta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alli Huovinen
Vast: Julkisuutta matematiikalle vai ei?
Kiitos TS tästä artikkelista! Harvinaista herkkua mediassa!

Jyrki Lahtonen: Mikä estää teitä turkulaisia kirjoittamassa Turun Sanomiin? Matti Taneli, Jukka Kekkonen, ... saavat kirjoituksensa kaikkiin valtakunnan lehtiin toisin kuin me matematiikasta kirjoittavat. Uskon kuitenkin, että TS julkaisee mielellään turkulaisten matemaatikkojen kirjoituksia, ja me levitämme sitten Facebookissa.

Onhan se harmillista, ettei verovaroilla kustannettu Yle ymmärrä matematiikan merkitystä eikä lähetä yleissivistävää matemaattista ohjelmaa. Myös monien lehtien mielipidepalstoille on vaikea saada matematiikka-aiheisia kirjoituksia. Artikkeleissa matematiikka esiintyy harvoin. Tampereen yliopiston legendaarinen professori Armo Pohjanvirta oli tehnyt oikein selvityksen aiheesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Markku Halmetoja
Kirjoituksen syntyprosessista
Kirjoitin toimittajan esittämiin kysymyksiin yhteensä kolmen liuskan mittaiset vastaukset, joista artikkeliin on poimittu irrallisia lauseita. Kieltämättä nopeasti laaditut vastaukseni olisivat voineet olla parempiakin. Joka tapauksessa artikkelista saa käsityksen matematiikan merkityksestä.
Keskustelijat näyttävät pohtivan polynomilaskennan mielekkyyttä ja tarpeellisuutta kouluopetuksessa. Jotta matematiikkaa ylimalkaan voisi oppia, on ennemmin tai myöhemmin alettava suorittaa laskutoimituksia symbolisesti kirjaimilla. Puoli vuosisataa sitten se aloitettiin oppikoulun kolmannella luokalla, joka vastaa nykyisen peruskoulun seiskaluokkaa. Polynomilaskenta on osa tätä abstrahoitumisprosessia, jota ilman ei voi päästä korkeampaan matematiikkaan, jonka avulla tätä teknistynyttä yhteiskuntaa pyöritetään. Eri asia on sitten se, kannattaako koko ikäluokalle näitä asioita opettaa. Tulos olisi paljon parempi, jos opetusta nauttisivat ainoastaan oppimaan kykenevät ja haluavat. Tuolloin opetuksessa voitaisiin mennä paljon nykyistä peruskoulun oppimäärää syvemmälle. Kun oppivelvollisuusikää on nyt korotettu käsittämään toinen aste, voitaisiin lukion pitkän matematiikan opetus aloittaa valinnaisena jo ysiluokan alussa. Näin saataisiin yksi lukuvuosi lisää raskaaksi koetun oppimäärän sulattamiseen. Nykylukiossahan matemaattiset totuudet annetaan pääosin perusteluitta ilmoitusasioina, jotka sitten päntätään päähän ulkolukuna. Tästä aiheutuu pahaa mieltä ja stressiä. Ymmärryksen kautta oppiminen ei aiheuta stressiä, vaan lisää oppilaan itseluottamusta.
Artikkelista jäi pois (ainakin minun vastauksessani ollut) peruskoulun kritiikki. Siihen voi tutustua lukemalla Matti Lehtisen eukleideskirjat.fi sivulla olevan avoimen kirjeen opetuksesta päättäville.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Kirjoituksen syntyprosessista
Kuten avoimessa kirjeessäkin todetaan, oli tasokurssien poisto virhe. Sen saivat aikaan vasemmistoliittoon kallellaan olevat kasvatustieteiden laitokset omine tutkimustuloksineen, jotka kaupattiin eduskuntaan tutkittuna tietona. Tasa-arvokäsitys tarkoittaa, ettei nopeasti oppivalle saa opettaa enempää kuin hitaasti oppivalle. Nopeasti oppivat odottakoot turhautuneena, kun opettaja repii kivirekeä eteenpäin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Alli Huovinen
Matematiikka on kaunista, hyödyllistä ja arvaamatontakin
Pythagoras jakoi matematiikan neljään osaan, jotka olivat geometria, aritmetiikka, tähtitiede ja musiikki.  

Jos matematiikkaa olisi kehitetty pelkästään hyötynäkökulmasta lähtien, meiltä puuttuisivat varsin monet nykyaikaiset sovellukset. Kaikelle matematiikalle näyttää ennen pitkää löytyvän sovelluksia. Esimerkiksi Descartes, analyyttisen geometrian isä, ei halunnut olla missään tekemisissä "imaginaarilukujen" kanssa.
Osmo Pekosen kokoamassa kirjassa "Symbolien metsässä" kerrotaan, että Gauss, "matematiikan kuningas", piti välttämättömänä kompleksilukujen teorian kehittämistä, mutta sanoi vielä vuonna 1811:

"Tässä ei ole kysymys käytännöllisestä hyödystä, vaan analyysi on minulle itsenäinen tieteenala, joka nämä kuvitellut suureet torjuessaan menettäisi valtavasti kauneudestaan ja sulavuudestaan."

Kompleksiluvuilla on ollut paljonkin sovellutuksia muun muassa sähköopissa, aerodynamiikassa, signaaliteoriassa, tietoliikenneteoriassa, kuvankäsittelyssä, ... Kompleksianalyysi on ollut Suomen leipälaji, kompleksilukujen sovellukset tuovat Suomelle vientituloja. 

Kaikelle matematiikalle näyttää ennen pitkää löytyvän sovelluksia, mutta matematiikka kuten taiteet, musiikki, ... on arvokasta sinänsä ja tuottaa suurta iloa sitä harrastavalle. Ks. Facebookin ryhmä "Rakastan matematiikkaa", jossa on mm. Pentti Hentilän kuvia (käyttää kompleksifunktioita) ja Solmun 3/2021 pääkirjoitus. 

Fraktaalit ovat kauniita katsella, mutta olen lukenut, että jopa niillä on (odotettavissa) sovelluksia mm.lääketieteessä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?