Luonto plus uhrautuu räntäsateelle Uhratussa Koskeljärvellä
Luonto plus -ohjelmassa tupsahdetaan Euraan, Uhratun leiripaikalle Koskeljärvelle. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajamailla, Natura 2000 -alueella sijaitseva Koskeljärvi on tunnettu harvinaisesta linnustostaan, eräretkeilymäisyydestään ja pronssikautisista hautaröykkiöistään. Erikoislaatuiseksi Koskeljärven tekee sekin, että se on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi, 18,2 neliökilometriä rikkumatonta rauhaa. Ohjelman tiimi kiertelee katsastamassa Uhratun patorakennelmia, kiemurtavaa hiekkapengertä ja kiinnostavaa tulvamaata.
Koskeljärven pintaa on säädelty moneen kertaan 1800-luvulta alkaen, ensin laskettu maatalouden tarpeisiin, myöhemmin nostettu virkistyskäyttäjien ja luonnonsuojelijoiden toiveesta. Tällä hetkellä järven keskisyvyys on vain runsas metri: vesikasvillisuus ja sen myötä linnusto viihtyy. Koskeljärvi onkin erinomainen lintujärvi: kiikareihin saattavat sattua uivelot, pajusirkut, punasotkat. Näitä, saati nimikkolintu härkälintua ei näy, mutta kameran eteen uivat kyllä telkät, sinisorsat, Heliä pelottanut nokikana, kanadanhanhet ja komeaääniset laulujoutsenet. Näiden törähdyksien lisäksi juuri muuta ei kuulu: Koskeljärvi mainitaan yhdeksi Satakunnan hiljaisimmista paikoista.
Sääkin suosii - varsinkin sitä, joka on pukeutunut viiteen paitaan, neljiin housuihin, tuplasukkiin ja kaksiin lapasiin. Farkuissa kulkevaa kintaatonta luontoasiantuntijaa rännänmätke ja tuuli ei suosi. Piti se muistaa, että Suomen kevät ei ole Suomen kesä. Ja niin kuin Livia-koulussa on opetettu: luontoihmisille ei ole olemassa huonoa ilmaa. Kevään merkiksi hauki kutee ja leskenlehti kukkii. Niitä sanotaan myös siansilmiksi, vilukukiksi ja armottomanlehdiksi, tussilagoksi eli yskänavuksi, englanniksi se on coltsfoot eli varsanjalka ja ranskaksi pas d'ãne, aasinaskel.
Viimalta päästiin suojaan rantametsikköön. Valloittavasti sammaloituneet kivet, kalliot ja rungot, hiljaa virtaava Välijoki ja luhtaiset tulvarannat saivat unohtamaan luonto-ohjelman eteen tehdyt uhraukset.
Koskeljärvi alkaa olla jo luonnonkulkijoiden suursuosiossa: onhan alueella hienoja pitkospuilla vahvistettuja reittejä, useita laavupaikkoja ja hyvät tulistelumahdollisuudet. Kaikki retkeilijät eivät ole vielä oppineet luonnossa liikkumisen hyviä tapoja. Jos huussia ei näy ja metsäpissalle pitää päästä, on retkietiketti olemassa. Ohjelman luontoasiantuntija, Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti näyttää havainnollisesti, miten maasta kraapaistaan hieman kariketta, suhautetaan pissi ja peitellään paperi huolella kuoppaan - ei tuuleen vastaantulijan jalkoihin kierittelemään.
Kaikkina vuodenaikoina voi metsässä nähdä käävän - niitähän on Suomessa sellaiset 230 lajia. Karhilahti pitää pyynnöstä pienen kääpäkoulun teemalla: Jos kohtaat käävän. Miten siis määrittää kääpä kotona kirjasta tai somen kääpäryhmissä? Tärkeää on käävän kasvualustan tutkiminen paikan päällä, lakin mittaaminen, valokuvaus yltä ja tietysti myös alta, värien syynäily ja jopa nuuskiminen. Tiettyjen kääpien, kuten lakkakäävän, tunnistamisessa auttaa hajukin. Koskeljärven kääpäkoulussa lajeina olivat yleinen kantokääpä, kynsikääpä ja harvinaisempi männynkääpä.
Harjoittelija sai lisää luontoläksyä - uuteen, erikoishienolla vetokejulla varusteltuun läksypussiin laitettiin variksen tyhjentämä isojärvisimpukan kuori. Aikaisemmista läksyistä kuuluu kummia. Kolmisen viikkoa sitten Tuorlan laidunvierailulta talteen otettu lehmänmiinassa piillyt kasvusto on osoittautunut Suomen ensilöydökseksi, aivan uudeksi typpimaljakaslajiksi. Löytäjä saa ehdottaa suomenkielistä nimeä ja Karhilahti onkin ristimässä lajin oivaltavasti: mullimaljakas! Erikoista onnea - tai taitoa - on sekin, että Karhilahden viime kerralla Rauman Lapista noukkimat pihajäniksen papanat alkoivat muodostaa petrimaljoissa kasvustoa, jota on tavattu Suomessa vain kerran aikaisemmin, Huhtisen Sepon löytämänä Ruissalosta.
Kirjoittaja on luonto- ja ympäristöalan opiskelija Liviassa.
Luonto Plus -jaksojen kohteet kartalla.
Ikonia klikkaamalla pääset suoraan paikalla kuvattuun jaksoon. Tarkka sijainti selviää karttaa zoomaamalla.
