Teemat

"Olen miettinyt, minkälainen Petsamo olisi, jos se olisi yhä Suomessa" – Joni Skiftesvikin mummo etsi onneaan Jäämeren ääreltä

Aino Halonen
Suomi sai vuonna 1920 yhteyden Jäämerelle, kun Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa. Aino Halonen kuvasi höyrylaivan valtion laiturissa Liinahamarin satamassa vuonna 1936. Historialliset arkistokuvat ovat Lapin maakuntamuseon kuva-arkistosta.
Suomi sai vuonna 1920 yhteyden Jäämerelle, kun Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa. Aino Halonen kuvasi höyrylaivan valtion laiturissa Liinahamarin satamassa vuonna 1936. Historialliset arkistokuvat ovat Lapin maakuntamuseon kuva-arkistosta.

Suomessa nousi suorastaan Petsamo-kuume, kun Jäämerelle ulottuva itäinen käsivarsi liitettiin Suomeen. Se tapahtui sata vuotta sitten Tarton rauhassa. Petsamo kuului Suomeen vain hiukan yli 20 vuotta,...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
Suomi olisi aivan toisenlainen
Suomi olisi tasapainoisempi päästä päähän. Itämeren suunta olisi tärkeä, mutta pysyvästi sula valtameri, rannikko ja satama ja erittäin runsaat sekä elolliset että mineraaliset luonnonvarat tarjoaisivat paljon nykyistä monipuolisemmat taloudelliset mahdollisuudet.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
yxxy
Sata vuotta paikallaoloa...
Norjalla laaja Jäämeren rannikkoalue ja onko tehokäytössä?
Olisiko mahdollista että Pohjoismailla olisi yhteinen kaistale pohjoista rannikkoa. Se tukisi taloudellisesti niin Ruotsia, Suomea kuin Norjaakin. Ei Norja voi ikuisesti olla öljyvaltio tai elää k a lastuksesta - maailmahan muuttuu. Miksi tällaista skandinaavista yhteishenkeä ei juuri nimeksikään ole edes 2020-luvulla.
Norja on Nato-maa eikä kuulu Eurounioniinkaan. Onko niin ettei Norja tue minkäänlaista yhteistoiminnallista turvallisuus- eikä talouspoliittista toimintaa. Ainakaan Suomen suuntaan Norja ei ole mitenkään läheinen ystävyysvaltio. Ja silti me suomalaiset jotenkin ihannoimme Norjan eristäytynyttä itsenäisyyttä. Esim. juuri yhteys Eu:hun oli Norjalle elintärkeä olla omillaan ja erillään talousliitosta.
Suomi ja Ruotsi voisivat pyrkiä neuvottelemaan jonkinlaisesta vaikkapa vuokra-alueesta Norjan hyvin rakentamattomalta Jäämeren rannikkokaistaleesta. Näin voisi toteutua ex-pääministeri Paavo Lipposen näkemys miten Suomikin saisi ne 200 mrd. euroaan osuutena yhteydestä Jäämeren laiva- ja tavaraliikenteessä. Onko mitään pyrkimystä rakentaa tällaista *siltahanketta" kehittääksemme maamme kapeita yhteyksiä kaukaisiin merentakaisiin voimatalousalueisiin?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.