Luonto

Koiran aggressiivisuus johtuu
omistajan huonosta käytöksestä

Käytännön luonnetestit vahvistavat akateemisten tutkimuksien tiedot: oikein koulutettu koira – myös ns. aggressiiviseen rotuun kuuluvaksi miellettävä yksilö – osaa käyttäytyä asianmukaisesti odottamattomissa ja uhkaavissakin tilanteissa.
Käytännön luonnetestit vahvistavat akateemisten tutkimuksien tiedot: oikein koulutettu koira – myös ns. aggressiiviseen rotuun kuuluvaksi miellettävä yksilö – osaa käyttäytyä asianmukaisesti odottamattomissa ja uhkaavissakin tilanteissa.

Koira vastaa väkivaltaiseen kohteluun väkivaltaisesti. Jos koiraa yritetään kouluttaa tai alistaa lyömällä, uhkailemalla, pakottamalla eläin maahan tai muilla ns. kovilla otteilla, eläin alkaa käyttäytyä aggressiivisesti. Vastaavasti jos jo aggressiivista koiraa yritetään saada rauhoittumaan kovilla fyysisillä otteilla, ihmisen paras ystävä muuttuu entistä aggressiivisemmaksi, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Positiivisena vaihtoehtona Pennsylvanian yliopiston tutkijan Meghan Herronin johdolla Applied Animal Behavior Science -tiedelehdessä julkaistu tutkimus suosittelee koiran fyysisesti raskaan liikunnan lisäämistä tai hyvän käytöksen palkitsemista.

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin käyttäytymisvaikeuksien tai -häiriöiden takia asiantuntija-apua hakeneiden koiranomistajien käyttämiä, ei-suositeltavia koulutusmenetelmiä. Yleisimmät koiran aggressiivisuutta lisäävät koulutuskeinot olivat eläimen lyöminen tai potkiminen, uhkaavan äänen (murinan) käyttäminen, jonkin esineen ottaminen koiran suusta fyysisellä voimalla, koiran pakottaminen maahan ja kiinni pitäminen selällään tai kyljellään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näiden ”kasvatuskeinojen” kohteeksi joutuneista koirista vähintään joka neljäs alkoi käyttäytyä aggressiivisesti tai aggressiivinen käytös paheni entisestään. Karkeilla fyysisillä menetelmillä koulutetut koirat joutuvat asiantuntijan hoitoon useammin kuin muut käytöshäiriöistä kärsivät koirat siksi, että ne ovat purreet perheenjäseniä tai muuten tuttuja ihmisiä.

Huonoihin tuloksiin johtavien, fyysiseen valtaan perustuvien koulutusmenetelmien yleistyminen johtuu paljolti television ja muiden tiedotusvälineiden välittämästä väärästä tiedosta. Korostunut ajatus, että koira polveutuu voimakkaan alfayksilön johtamissa laumoissa elävästä sudesta, on johtanut näihin virheisiin. Koiralle on toki tehtävä selväksi, että ihminen määrää käyttäytymisen ja toiminnan ehdot. Mutta väkivaltaista ”laumanjohtajaa” kotieläin ei tarvitse. Jos ihminen yrittää ottaa määräysvallan väkivallan keinoin, riski koiran aggressiivisiin käytöshäiriöihin on suuri, Herron ja kumppanit korostavat.

Vastoin yleistä mielikuvaa koirarodulla on yllättävän vähän merkitystä siihen, käyttäytyykö koira huonosti. Tärkein lemmikin aggressiivisen käyttäytymisen aiheuttaja on koiran omistajan oma käytös, muistuttaa espanjalaisen Cordoban yliopiston tutkijan Joaquin Perez-Guisadon johdolla julkaistu tuore analyysi. Aivan turhan monta koiraa lopetetaan aggressiivisen käyttäytymisen takia.

Koiran aggressiiviseen käyttäytymiseen johtavia yleisimpiä tekijöitä ovat Journal of Animal and Veterinary Advances -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan muun muassa seuraavat: Koira on nykyisen omistajan ensimmäinen, sitä ei viedä asiantuntevaan koulutukseen, koiraa hemmotellaan ylenmääräisesti, koira on ostettu omistajalleen lahjaksi tai omaan kotiin hetken mielijohteesta, koiraa pidetään pitkiä aikoja ilman ruokaa tai se jätetään pitkiksi ajoiksi ilman seuraa tai ulkoilua.

Fyysisen voiman käyttö koiran koulutuksessa on ikiaikainen kiistan aihe: Saako omistaja käyttää fyysistä voimaa lemmikkiä kohtaan? Ja jos saa, kuinka paljon ja missä muodossa? Espanjalaistutkijat korostavat, että omistajan tai haltijan on osoitettava koiralle, kuka suhteessa määrää. Tarvittaessa tässä on käytettävä myös voimakeinoja. Perez-Guisadon ja kumppanien seurannassa 40 prosenttia liiallisen aggressiivisuuden takia tarkkailuun tai hoitoon joutuneista koirista oli sellaisia, joiden haltijat eivät pystyneet osoittamaan tätä johtajuutta tai jotka eivät olleet milloinkaan kouluttaneet tai vieneet koiraansa asianmukaiseen koulutukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka joitakin koirarotuja pidetään muita alttiimpina aggressiiviseen käyttäytymiseen, todellisuudessa rodulla ei ole merkitystä koiran toimintaan. Espanjalaistutkimuksessa oli mukana yli 710 koiraa, ja mukana oli niin aggressiivisina kuin lempeinä pidettyjä rotuja. Yleisimmin vihaisiksi ja aggressiivisiksi mainituista roduista mukana olivat muun muassa dobermanni, bullterrieri, rottweiler ja bokseri. Lempeiksi miellettävistä roduista mukana olivat ainakin dalmatiankoira, kultainen noutaja, labradorinnoutaja sekä pienikokoisista koirista chihuahua, kiinanpalatsikoira ja kääpiövillakoira.

Tutkimuksen lopputulos osoitti yksiselitteisesti, että koirarotujen eroista johtuvilla tekijöillä oli vain pieni merkitys aggressiiviseen käyttäytymiseen. Omistajan käyttäytyminen lemmikkiään kohtaan oli sen sijaan lähes ainoa lemmikin ei-toivotun käyttäytymisen selittäjä.

Koiran aggressiivinen käytös voi kohdistua joko toisiin koiriin tai ihmisiin. Ikävimpiä ovat tapaukset, joissa koira puree tuttua tai vierasta lasta. Uhri on kuitenkin näissäkin tapauksissa usein se tekijä, joka aiheuttaa koiran väkivaltaisen käytöksen. Hyvin usein koiran aggressiivisuuden taustalla on myös fyysinen, eläimelle kipua aiheuttava sairaus, osoittaa yhdysvaltalaistutkija Ilana Reisnerin johdolla Injury Prevention -tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

Yli 110 koiraa käsittänyt seuranta osoitti, että lapseen kohdistunut aggressiivisuus on harvinaista: Hoitoklinikalle tuoduista, lasta purreista koirista 66 prosenttia ei ollut purrut lasta aikaisemmin, ja 19 prosenttia ei ollut ennen purrut minkään ikäistä ihmistä.

Kuten yleisesti koirien aggressiivisuutta selvittäneeet lukuisat tutkimukset, tämäkin selvitys vahvistaa ulkoisten tekijöiden olevan ei-toivotun käytöksen taustalla. Koirarotu ei aineiston mukaan selittänyt lapsiin kohdistunutta, puremiseen johtanutta aggressiivisuutta.

Koira voi purra lasta tilanteissa, joissa eläin kokee itsensä tai etunsa uhatuiksi. Tällaisissa tilanteissa pääsee valloilleen pelko siitä, että lapsi ottaa itselleen koiran ruoan tai lelun. Vaarallista ahdistuneisuutta koiralle voi aiheuttaa myös tilanne, jossa se pelkää omistajansa hylkäävän lemmikin. Tutkimuksessa mukana olleista, lasta purreista koirista 77 prosenttia osoittautui luonteeltaan ahdistuneiksi. Vakavia seurauksia on todettu myös silloin, kun koira altistuu liialliselle kuumuudelle tai esimerkiksi ukkosen tai ilotulituksien melulle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
kokemusta on
Luonnevikaisia löytyy
Kyllä jalostus aiheuttaa paljon luonnevikaa koirille.

On paljon vuosittain tapauksia joissa koira joudutaan lopettamaan. Osaavissa käsissäkin eli siis kasvattajankin mielestä on selvästikin häiriintyneitä yksilöitä joiden luonteessa on salakavaluutta purra yllättäin jopa omistajaansa.

Kun koira on saanut ihan normi kasvatuksen hyvissä oloissa niin muuta selitystä ei ole kuin koiran paha kehityshäiriö tai geenivirhe mikä aiheuttaa vaarallista käytöstä ympäristölleen.

Näitä tapauksia joissain roduissa suhteellisen paljonkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
MeppuFIU
Ihminen
huonolla toiminnollaan tekee paljon kipua ja kärsimystä eläimelle. Eläin pitää saada elää luontaista elämää eli saada purkaa energiaa kunnon lenkkeihin ja kohtele eläintä, niin kun itseäsikin haluisit et kohdellaan, niin on turvallinen eläin kaikille. Eläimen hankkiessa on totuteltava elämän kirjoon ja otettava huomioon eläimen luonne. Ei ole mikään koriste esine joka otetaan kun on kivan näköinen tai halvalla saa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.