Luonto Plus: Isosuon luontopolku on lähiliikuntaa kaipaavalle oiva kohde

Luonto Plus -ohjelman tämänkertaisessa jaksossa tutustutaan unhoon jääneisiin Pomponrahkan ja Isosuon ulkoilureitteihin.

Juha Paju
Isosuon reitistö on syyttä jäänyt unohduksiin.
Isosuon reitistö on syyttä jäänyt unohduksiin.

Juha Paju
 Isosuon luonnonsuojelualueen reitti alkaa tiheällä kuusikolla, jonka katkenneet puunrungot tarjoavat ruokapöydän monille hyönteisille ja sienirihmastoille.
Isosuon luonnonsuojelualueen reitti alkaa tiheällä kuusikolla, jonka katkenneet puunrungot tarjoavat ruokapöydän monille hyönteisille ja sienirihmastoille.

Nämä luonnonsuojelualueet ovat jääneet Kurjenrahkan kansallispuiston varjoon, vaikka ne tarjoavat yhtä lailla luontoelämyksiä ja paljon lähempänä kuin jo ruuhkaiseksi luonnehdittu Kurjenrahka.

Juha Paju
Lahonneella koivunrungolla kasvaa vinokkaan näköinen pökkelökääpä.
Lahonneella koivunrungolla kasvaa vinokkaan näköinen pökkelökääpä.
Juha Paju
Ann-Mari Rannikko (vas.) ja Ari Karhilahti kuuntelevat Isosuon reitillä pyyn vihellystä.
Ann-Mari Rannikko (vas.) ja Ari Karhilahti kuuntelevat Isosuon reitillä pyyn vihellystä.

Pomponrahkalla tehdään nyt ennallistamistöitä, joten Luonto Plus -tiimi keskittyi lähinnä Isosuon kierrokseen. Myös Isosuo kaipaa ennallistamiskäsittelyä, mutta reitti on edelleen monipuolinen ja pitkospuut hyväkuntoiset.

Juha Paju
Isosuon luonnonsuojelualueen reitillä pitkospuut ovat hyvässä kunnossa.
Isosuon luonnonsuojelualueen reitillä pitkospuut ovat hyvässä kunnossa.
Juha Paju
Isosuo kaipaa Pomponrahkan kaltaista ennallistamista, sillä suo kasvaa jo parimetristä männikköä.
Isosuo kaipaa Pomponrahkan kaltaista ennallistamista, sillä suo kasvaa jo parimetristä männikköä.

Ohjelman luontoasiantuntija on Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti, toimittaja Ann-Mari Rannikko ja kuvaaja-editoija Juha Paju.

Juha Paju
Vielä 40 vuotta sitten tämäkin alue oli aavaa suota.
Vielä 40 vuotta sitten tämäkin alue oli aavaa suota.
Juha Paju
Vain muutamat vetiset lampareet kertovat Isosuon menneisyydestä.
Vain muutamat vetiset lampareet kertovat Isosuon menneisyydestä.
Juha Paju
Isosuon nevamaisin alue aukeaa vasta suoreitin lopussa.
Isosuon nevamaisin alue aukeaa vasta suoreitin lopussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.