Asuminen

Tältä näyttävät Turun vanhimmat talot

Iso-Puolalan talo on suojeltu korkeimmalla mahdollisella statuksella.
Iso-Puolalan talo on suojeltu korkeimmalla mahdollisella statuksella.

Turun vanhinta rakennusta ei oikeastaan ole olemassa. Mutta on monia, joiden tarina alkaa 1700-luvulta.

Sellaisia kuten Köydenpunojantalo osoitteessa Linnankatu 41 sekä Fortuna-korttelin ja Luostarinmäen rakennukset. Hirvensalossa Friskalan kartanon sivurakennuksesta löytyy vuosiluku 1754, ja myös Illoisten siirtolapuutarhayhdistyksen käytössä oleva rakennus on 1700-luvulta.

– Kakskerrasta, Satavasta ja Paattisilta näitä 1700-luvun maalaistaloja ja myös torppia löytyy paljon. Jos yhtä niistä väittää Turun vanhimmaksi, siinä saattaa toisen talon isäntäväki suuttua, sanoo tutkija Sanna Kupila Turun museokeskuksesta pilke silmäkulmassaan.

Ja toki Turusta löytyy myös vielä vanhempaa rakennuskantaa, mutta silloin alkuperäisestä on yleensä jäljellä vain osia. Esimerkiksi Brinkhallin kartanon kavaljeerisiivessä on Kupilan mukaan rakennusosia 1500-luvulta.

– Monissa vanhoissa rakennuksissa on vanhempia osia, mutta itse rakennus saattaa edustaa nykyisin ulkoasultaan myöhempää vaihetta tai sitä on laajennettu niin, että vain kellari tai yksi huone on varhaisempi. Esimerkiksi Suurtorin alueen rakennuksissa on paljon vanhoja osia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vanhin Turku onkin monesti maan alla: muun muassa Suurtorin kellareita on ajoitettu 1500–1600-luvulle.

Harvasta rakennuksesta löytyy asiakirjoja, joista ikätiedot voitaisiin varmistaa. Monista papereista löytyvä ruotsinkielinen maininta ”rakennettu vanhempina aikoina” ei kerro tutkijalle mitään luotettavasti.

– Historialliset lähteet puuttuvat. Palovakuutuksiin on merkitty talon rakennusvuosi, mutta varhaisimpia palovakuutustietojakin löytyy lähinnä kaupunkialueen taloista. Maaseudulla palovakuutuksen ottaminen tuli tavaksi vasta 1800-luvun loppupuolella. Joistakin taloista voi olla myös kauppakirjatietoja, mutta niitä saadaan arkistoon ainoastaan perunkirjoitusten liitteenä. Torppien suhteen asia on vielä heikommin, sillä torpankontrahdit ovat isännän ja torpparin välisiä sopimuksia, joihin viranomainen ei ole puuttunut ja joita ei siksi ole arkistoitu, selvittää tutkija Johanna Viitaharju.

Vuosilukujakaan ei ole ollut yleisesti tapana kaivertaa talon kylkeen.

– Turun alueellakin saattaa olla esimerkiksi 1600-luvun aittoja, mutta jos siihen ei ole kaiverrettu vuosilukua, asiaa ei voi tietää varmaksi, Sanna Kupila sanoo.

Turun Puolalanmäessä nököttävä Iso-Puolala on mainittu historiankirjoissa jo 1550-luvulla. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1770-luvulla ja sivuasuinrakennus kahdessa osassa vuosina 1827 ja 1828. Maan uumenissa muhii vieläkin vanhempaa rakennusperinnettä, 1700-luvun puolelle ajoitettu holvikellari.

Turulle tyypillisesti kaupunkipalot ovat kurittaneet vuosien varrella myös Iso-Puolalan maatilaa. Asuinrakennus, tallit, navetat ja muut talousrakennukset ovat palaneet useamman kerran, mutta Turun iso palo 1827 ei taloihin yltänyt.

Nykyään Iso-Puolalan talolla on naapureinaan arvokiinteistöjä, mutta omana aikanaan meidän tuntemamme taidemuseonmäki oli vähäväkisen porukan hökkelikylää.

Asiakirjojen ohella tutkijat pystyvät päättelemään paljon rakennuksen iästä rakennusteknisten seikkojen perusteella. Myös yksityiskohdat ovat avuksi, kun ne pystytään yhdistämään tiettyyn tyylihistoriaan.

– Kurkihirteen asti hirrestä olevat rakennukset ovat yleensä 1700-luvun puolelta. Esimerkiksi Hirvensalossa sijaitseva nykyisin Illoisten siirtolapuutarhan päärakennus on ylös asti hirrestä ja sen alakerrassa on kolmipeilisiä väliovia, joiden tyyli viittaa myös 1700-luvulle, selvittää Kupila.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Iso-Puolalassa rakennuksen pitkä historia näkyy hyvin erityisesti sivuasuinrakennuksessa.

– Talossa on ollut pitkään vuokralaisia, se on yksi syy, miksi rakennus on säilynyt vanhassa kuosissa. Kenenkään intresseissä ei ole ollut remontoida sitä, kertoo toiminnanjohtaja Katariina Entonen Rakennusperinteen ystävät ry:stä.

– Esimerkiksi yläkerran kaakeliuuni kertoo omaa tarinaansa: sitä ei ole tehty niin viimeisen päälle vaan koottu edullisista ja keskenään erilaisista materiaaleista.

Rakennusperinteen ystävien yhdistys on isännöinyt pihapiirin sivurakennusta jo yli 10 vuoden ajan. Yhdistyksen henkeen on sopinut hyvin jättää eri aikojen kerrostumat näkyviin talon sisällä. Parhaiten ne näkyvät talon yläkerrassa, jossa asui vuokralainen vielä 1990-luvulla.

– Väliovet ovat luultavasti alkuperäisiä 1800-luvun alkupuolelta, samoin ovilistat ja saranat, kun taas tapetit viittaavaat 1930–40-luvulle, Entonen sanoo.

KATI MUNKKI

Hirvensalossa sijaitseva Illoisten siirtolapuutarhayhdistyksen päärakennus on 1700-luvulta. Aikakaudesta kertoo muun muassa se, että rakennus on tehty ylös asti hirrestä.
Hirvensalossa sijaitseva Illoisten siirtolapuutarhayhdistyksen päärakennus on 1700-luvulta. Aikakaudesta kertoo muun muassa se, että rakennus on tehty ylös asti hirrestä.
Paattisilla sijaitseva Klootin torppa rakennuksineen  edustaa varhaista rakennuskantaa. Savusaunasta löytyy tutkijoita kiinnostava yksityiskohta: yhdestä puusta  veistetyt portaat.
Paattisilla sijaitseva Klootin torppa rakennuksineen edustaa varhaista rakennuskantaa. Savusaunasta löytyy tutkijoita kiinnostava yksityiskohta: yhdestä puusta veistetyt portaat.
Friskalan kartanon punainen sivurakennus on 1700-luvulta. Kellarin yhteyteen on hakattu vuosiluku 1754.
Friskalan kartanon punainen sivurakennus on 1700-luvulta. Kellarin yhteyteen on hakattu vuosiluku 1754.
Friskalan kartanon punainen sivurakennus on 1700-luvulta. Kellarin yhteyteen on hakattu vuosiluku 1754.
Friskalan kartanon punainen sivurakennus on 1700-luvulta. Kellarin yhteyteen on hakattu vuosiluku 1754.
Kodin historian kerroksellisuus näkyy Iso-Puolalan talossa hyvin. Väliovi listoineen on luultavasti 1800-luvun alkupuolelta. Muovimaton alta paljastunutta puulattiaa on huollettu perinteisesti muun muassa suopakuuraamalla. Katon pinkopahvitus on uusittu kertaalleen.
Kodin historian kerroksellisuus näkyy Iso-Puolalan talossa hyvin. Väliovi listoineen on luultavasti 1800-luvun alkupuolelta. Muovimaton alta paljastunutta puulattiaa on huollettu perinteisesti muun muassa suopakuuraamalla. Katon pinkopahvitus on uusittu kertaalleen.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Klasu
Turun tauti?
Helsingin alakouluissa kerrotaan Turussa olevista vanhoista rakennuksista osoitteissa Linnankatu 80 ja Tuomiokirkonkatu 1. Onko näistä enää mitään jäljellä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
T A Kurten
Smörin kellari
Ovatko ravintola Smörin kellaritilat peräisin ajasta ennen Turun paloa?
Asia kiinnostaa minua Turusta kirjoittamassa olevana kirjailijana.
Tage Kurtén (tkurten@abo.fi)
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.