Luonto Plus: Raision alppiruusupuiston ääretön kukkameri ja vihaiset linnut

Viivi Laakkonen

Luonto Plussan uusimmassa jaksossa tiimi vierailee kukkaan puhjenneessa Raision alppiruusupuistossa.

– Onko tämä nyt se kauheasti puhuttu ja kehuttu ja hehkutettu alppiruusupuisto, toimittaja Ann-Mari Rannikko kysyy epäillen.

Avojaloin hakepolulla etenevä Turun Sanomien luontoasiantuntija, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti on johdattanut tiimin retken alkajaisiksi puiston kasvustoltaan monimuotoisempaan uudisosaan.

Juha Paju

– Täällä uudisosassa on kosteikko ja pieni oikea lammikko – tämä on sellainen monipuolisempi. Mutta nämä ovat kaikki nuoria, köynnöshortensiat on istutettu pari vuotta sitten. Tästä laajennusosasta tulee tosi fiksu, Karhilahti selvittää kukkaloiston vähäisyyttä.

Metsäalueelle tehdyltä istutusalueelta Luonto Plus -tiimi jatkaa kohti puiston henkeäsalpaavaa osaa, josta löytyy yli tuhat alppiruusua ja kaikkiaan 114 lajiketta.

Puiston ensimmäisessä vaiheessa alueelle istutettiin 350 kotimaista alppiruusua. Kymmenen vuotta sitten kukkamerta laajennettiin istuttamalla sinne 300 uutta kotimaista alppiruusua. Kaksi vuotta sitten aluetta laajennettiin jälleen ja sinne istutettiin 412 uutta alppiruusua, joista suurin osa oli ulkomaisia lajikkeita.

– Vanhasta osasta löytyy sellaisia alppiruusuja, joiden alle mahtuu nukkumaan, eikä kukaan näe, Karhilahti lupaa.

Juha Paju

Matka taukoaa vihaisten lintujen viedessä Karhilahden huomion.

– Täällä on linnut ihan hulluna. Onko tuossa rastaan poikaset jo lennossa? Tuolla on joku tosi kiukkuinen lintu, ei tykkää meistä ollenkaan.

– Aamiainen on tarjoamatta, äiti, Rannikko tulkitsee.

Juha Paju

Vanhalle puistoalueelle päästessään tiimi mykistyy kukkaloiston kauneudesta.

– No nyt mä ymmärrän. Aivan mahtava. Nyt pitää ihmetellä näiden valtavaa kokoa. On tämä ihan mahtava. Alue vaan jatkuu ja jatkuu, Rannikko hämmästelee.

Juha Paju
Juha Paju

Raision Alppiruusupuisto

Sijaitsee Kirkkoväärtinkujan päässä. Auton voi pysäköidä lukion viereiselle sorakentälle.

Koko 1,9 hehtaaria. Puiston läpi kulkee kevyen liikenteen reittejä, joiden varsilla on useita penkkejä levähtämistä varten.

Erilaisia lajikkeita 114. Kotimaisia muun muassa Alli, Eino, Elviira, Haaga, Hellikki, Helsinki University, Kristiina, Kullervo, Marketta, Pohjolan Tytär, Tiuku ja Unelma.

Ulkomaisia esimerkiksi Boule de Neige, Eskimo, Everestianum, Falling Snow, Jens Jörgen Sörensen, Ken Janeck, Koichiro Wada, Mist Maiden, Polaris ja Silver Lady.

Havuja muun muassa lännenhemlokki, japaninhemlokki ja vuorihemlokki, koreantuija ja jättituija.

Köynnöksistä runsaslukuisimpia imukärhövilliviini ja köynnöshortensia.

Alueen kosteikkoihin on istutettu keltakurjenmiekkaa, rentukkaa ja luonnonvaraisia saniaisia.

Kasvien kerääminen on kielletty.

Koirat on pidettävä kytkettynä, eivätkä ne saa tehdä tarpeitaan istutuksille.

Kulkea saa vain kevyen liikenteen väylillä tai poluilla, ei soiden läpi tai istutusten ja luonnonkasvuston päällä, sillä tallaaminen vaurioittaa kasvillisuutta.

Paras vierailuajankohta on alppiruusujen kukinta-aika kesäkuussa.