Paras ruskahuippu vielä edessä

– Valon väheneminen eli yön ja päivän pituus vaikuttaa kaikkein eniten ruskan alkamiseen, mutta vaikutuksensa on myös lämpötilan alenemisella, kosteudella ja muun muassa kasvin perimällä. Nämä tekijät yhdesä saavat aikaan yhteyttämisen loppumisen, jolloin lehtivihreä alkaa hajota ja lehden muut väriaineet pääsevät näkyviin. Väriloisto puolestaan syntyy siitä, kun kasvi pilkkoo ja imee lehtivihreän takaisin runkoon ja jäljelle jäävät lehtien sisältämistä väriaineista vain muun muassa oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit, selvittää TSTV:n luontoasiantuntija ja Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

Samalla kun puut ottavat lehtivihreänsä lehdistä runkoon, ne myös ”puhdistautuvat” työntämällä kesän aikana kasvin sisään kerääntyneet mahdolliset epäpuhtaudet lehtiin. Lehdet ovat siis jonkinlaista puun ulostetta?

– No joo, jos sen haluaa noin yksioikoisesti sanoa, myöntää Karhilahti.

Lounaisen rannikkoseudun suotuisissa oloissa ruskahuippu saavutetaan vasta noin lokakuun 10. päivän tienoilla tai vähän sitä ennen, mutta hajonta eri puiden kesken on etelässä suurempaa kuin pohjoisempana.

Lisää ruskasta Turun Sanomien Luontosivulla.