Turun Katariinan seurakunnan uusi vanhustyön diakoni Annamaria Lehto tarjoaa vanhuksille aikaansa
Vanhuksilla on pitkä elämänkokemus, viisautta, arvokkaita tarinoita, mutta myös raadollisia kokemuksia, katkeruutta ja katumusta. Näitä tarinoita on harva kuulemassa.
Lehtiotsikoista tiedämme, kuinka vähän esimerkiksi vanhusten kotipalveluissa työskentelevillä on aikaa asiakkaalleen.
– Tehtäväni on palvella ihmisiä, toteuttaa lähimmäisenrakkautta käytännössä, kannatella heikompia. Tahdon olla se, jolla on aikaa, luonnehtii Annamaria Lehto, Turun Katariinan seurakunnan uusi vanhustyön diakoni.
Kirkollinen sosiaali- ja terveystyö eli diakonia on palvelu- ja avustustyötä, joka nykyisellään toimii samalla kentällä yhteiskunnan palvelujen kanssa paikkaamassa turva-aukkoja. Se vastaa myös asiakkaiden hengellisiin tarpeisiin.
Vanhustyön diakoni pyrkii aktiivisesti löytämään vanhukset, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa seurakunnassa ja jotka ovat yksin ja ilman riittävää tukea. Vanhus voi tavalla tai toisella hakeutua itse diakonian piiriin. Usein naapurit tai sukulaiset saattavat huolestua jonkun vanhuksen yksinäisyydestä tai pärjäämisestä.
Palvelua ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseksi, vaan diakoni pyrkii tekemään itsensä nopeasti tarpeettomaksi.
– Kuljen hetken vanhuksen mukana
Viimeistään noin viiden tapaamiskerran jälkeen tulisi löytyä ystävä esimerkiksi vertaisvapaaehtoistyöstä, vanhusten kerho tai jokin yhteiskunnan palvelu, jos siihen on aihetta.
Vertaisvapaaehtoiseksi voi hakeutua kuka tahansa, jolla on aikaa. Usein sellaiseksi ryhtyvät toiset vanhukset. Vapaaehtoisille järjestetään koulutus.
Yksinäisyyttä lievittävät myös varttuneen väen kerhot. Katariinan seurakunta järjestää kerhoja Varissuolla, Jaanissa, Hurttivuoressa ja Hannunniitussa, lisäksi vapaaehtoiset vetävät kortteliklubeja. Kaikissa kerhoissa vapaaehtoiset järjestävät myös kahvihetken tai 2–3 euron aterian.
Joskus vanhuksen ongelmat eivät ratkea yksin diakonin voimin.
– Jos ei pysty vastaamaan jonkun ihmisen haasteeseen, pitää ohjata eteenpäin. Joskus on vain pakko myöntää, etteivät omaat eväät riitä, Lehto toteaa.
Lehdolla on Turun arkkihiippakunnan ja Kirkon koulutuskeskuksen kolmivuotinen sielunhoidon erityiskoulutus, mutta joskus tarvitaan hengellisiin kysymyksiin papin apua ja henkisiin tai fyysisiin ongelmiin lääkäriä.
Asiakaskontaktissa ei tuputeta uskoa, mutta elämän loppupuolella hengellisiä kysymyksiä nousee usein esille, vaikkei niitä olisi aiemmin pohtinut.
– Kun otan yhteyttä vanhukseen, esittelen itseni ja mistä olen. Se herättää joko kiinnostusta tai vastustusta. Ihminen itse tekee päätöksen ottaako vastaan apua seurakunnalta vai ei. Me emme määrittele ihmisiä uskon perusteella tai kysy kuuluuko hän kirkkoon. Toimimme ikään kuin Kristuksen kasvoina, Lehto sanoo.
Hengellinen työkalupakki kulkee kuitenkin mukana.
– Kotikäynnillä katselen ympärilleni. Hengellisestä kodista löytyy usein jotain tunnusmerkkejä. Jos ihminen itse ottaa uskonasiat puheeksi, silloin puhumme niistä. Hengellistä kirjallisuutta ja virsikirja löytyy kassista, joten voimme myös laulaa.
Annamaria Lehto aloitti työnsä tämän vuoden alussa nimikkeellä vanhustyön projektityöntekijä. Tehtävän taustalla on erään vanhuksen viimeinen tahto.
– Lähimmäispalvelutyössä toiminut ja seurakunnassa monessa mukana ollut Aino lahjoitti kolmasosan perinnöstään vanhusten virkistykseen ja tukemiseen ja lähimmäispalvelutoimintaan, kertoo Katariinan seurakunnan johtava diakoni Erja Viherkoski.
Itä-Turun alueella toimiva Katariinan seurakunta on joutunut anomaan diakonian lisäbudjettia yhtymältä useana vuonna. Katariinan seurakunnan alueella on runsaasti opiskelijoita ja vähävaraisia. Varissuo, jonka asukkaista noin neljännes on yli 65-vuotiaita, kuuluu myös seurakunnan piiriin.
Seurakuntayhtymä jakaa toimintamäärärahat seurakunnan jäsenmäärän perusteella, jolloin esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunta, Henrikin seurakunta ja Martin seurakunta painivat kokonsa puolesta samassa sarjassa 14 000–19 000:n jäsenen voimin. Katariinan seurakunnan alueen väestöpohja on kuitenkin jäsenmäärään nähden kaksinkertainen. Diakonin virkoja on kussakin seurakunnassa kolme. Asiakaskontakteja oli viime vuonna 1 634 ja avustussumma yhteensä 36 000 euroa.
Haluatko lähimmäisvapaaehtoistyöhön vanhuksen juttukaveriksi, kahvinkeittäjäksi varttuneen väen kerhoon, kerhonvetäjäksi – vai oletko vain huolestunut naapurin papan tilanteesta?
Lähimmäisvapaaehtoiseksi voi tulla vaikka ilmoittamattakin vapaaehtoistapaamiseen tiistaina 27.2. tai 27.3. kello 14 Varissuon kirkolle tai voi ottaa yhteyttä Erja Viherkoskeen 040-3417135.
Jos on huolestunut jonkun vanhuksen tilanteesta, voi ottaa yhteyttä vanhusten diakoniin, Annamariaan 040-3417638 tai diakonian puhelinpäivystykseen 040-3417172.
