Eläintarha on eläinten geenipankki

Amurinleopardin tulevaisuuden yhtenä takuumiehenä on Helsingin Korkeasaaren eläintarha.
Amurinleopardin tulevaisuuden yhtenä takuumiehenä on Helsingin Korkeasaaren eläintarha.

Vieläkö on villihevosia, kyseltiin takavuosien laulussa. Vastaus on kyllä, kiitos eläintarhojen. Korkeasaaren eläintarhan johtaja Jukka Salo kertoo, että mongolianvillihevonen, viimeinen muinaisista villihevoslajeista, katosi Mongolian aroilta 1960-luvun lopussa. Laji säilyi kuitenkin eläintarhoissa.

Nyt mongolianvillihevosta ollaan palauttamassa takaisin laidunmailleen. Salo huomauttaa, että myös eurooppalainen biisoni eli visentti pelastui nimenomaan eläintarhojen avulla.

– Puolassa sinnitelleet viimeiset luonnonvaraiset visentit ammuttiin vuonna 1919. Yksilöitä säilyi kuitenkin eläintarhoissa. Niitä pystyttiin vapauttamaan takaisin luontoon ja nyt kannan vahvuus on jo 2000 yksilöä.

Siniara sai sponsorikseen Qatarin emiirin

Nykyaikaisen eläintarhan tärkein tehtävä onkin toimia eläinten geenipankkina. Ideana on varmistaa, että sukupuuton uhkaama laji säilyisi ainakin eläintarhassa. Ideaalitapauksessa eläintarhayksilöt voivat toimia myöhemmin takaisin luontoon siirrettävien eläinten kantavanhempina.

– Kaiken kaikkiaan luontoon palautettuja lajeja on yli 30. Lähes 800 lajin kanssa tehdään tähän liittyvää työtä, sanoo Salo. Hänen mukaansa geenipankkitoimintaan maailman eri eläintarhoissa osallistuu noin 9 000 asiantuntijaa evoluutiobiologeista etologeihin. Pohdittavana on muun muassa, mitä lajeja pitäisi ottaa suojeluun, miten niiden hoito järjestetään ja miten eläimet saadaan eläintarhoissa lisääntymään.

Toiminta ei ole ihan halpaa. Salo kertoo, miten Brasilian luonnosta jo hävinnyt siniara-papukaija onkin ollut onnekas, sillä se on löytänyt tukijakseen upporikkaan Qatarin emiirin.

– Qatarilainen säätiö on ostanut Brasiliasta papukaijoille suuren metsäalueen. Jos kaikki käy hyvin, niin lintuja päästään palauttamaan alkuperäisille asuinsijoilleen joskus 10–15 vuoden kuluttua. Hankkeen budjetti on hulppeat 15 miljoonaa euroa.

Korkeasaari auttaa amurinleopardeja

Korkeasaaren eläintarha on kuuluisa erityisesti lumileopardien suojelutyöstään. Korkeasaaren suojissa on syntynyt kymmeniä uusia lumileopardeja ja eläintarhan vastuulla on myös lajin kansainvälisen kantakirjan pitäminen. Kun eläimiä siirretään toisiin tarhoihin, on tärkeää varmistaa, että liian läheistä sukua olevat yksilöt eivät pariudu keskenään.

Korkeasaaren pohjoisten kissaeläinten asiantuntemusta hyödynnetään nyt myös maailman harvinaisimman kissapedon, amurinleopardin suojelussa. Amurinleopardeja elää Siperiassa, Amur- ja Ussur-jokien läheisyydessä enää alle 40 yksilöä. Eläimen kohtaloksi on koitunut sen mieltymys hyökkäillä karjan kimppuun – ja vanhan kiinalaisen lääketieteen kiinnostus eläimen turkkia, häntää ja silmiä kohtaan.

– Korkeasaari on mukana rahoittamassa paikallisen väestön koulutusohjelmaa, jolla pyritään muuttamaan asenteita ja kertomaan esimerkiksi siitä, miten luonnonvaraisia amurinleopardeja voitaisiin hyödyntää matkailubisneksessä. Lisäksi alueelle koulutetaan lisää metsänvartijoita, Jukka Salo kertoo ja myöntää, ettei tehtävä ole helppo.

Salametsästetystä leopardista saa helposti summan, joka vastaa keskivertoperheen parin vuoden ansioita. On todennäköistä, että amurinleopardi häviää luonnosta.

– Mutta eläintarhoissa on sata amurinleopardia. Yritämme nostaa lukumäärään ainakin neljäänsataan, joka varmistaisi lajin säilymisen.

Honkien huminaa ja leopardin karjuntaa?

Jukka Salo kuvailee, miten lajin uudelleenistuttaminen luontoon on aina hyvin vaikea ja työläs prosessi.

– Käytännössä luontoon voidaan siirtää vain eläintarhassa syntyneiden yksilöiden jälkeläisiä – tai näiden jälkeläisten jälkeläisiä monen sukupolven kuluttua. Eläinten on pitänyt varttua luonnonmukaisia olosuhteita muistuttavissa siirtotarhoissa ja niin, että ne eivät ole tottunut ihmisiin.

Pohjoisiin olosuhteisiin tottuneet lumileopardit ja amurinleopardit pärjäisivät varmasti hyvin myös Suomen luonnossa. Leopardien istutus meikäläisiin metsiin voisi tehdä vaikkapa tylsästä mustikoiden poimimisesta jännittävää extremeurheilua?

– Ihan mielenkiintoinen ajatus, mutta jos leopardeja päästään siirtämään luontoon, niin paikkana on kyllä vain ja ainoastaan Siperia, Jukka Salo naurahtaa.

MATTI VÄLIMÄKI

Villihevosia löytyy vielä ainakin Korkeasaaresta mutta myös luonnollisilta asuinalueiltaan.
Villihevosia löytyy vielä ainakin Korkeasaaresta mutta myös luonnollisilta asuinalueiltaan.
Ex-turkulainen Jukka Salo johtaa nykyisin Helsingin Korkeasaaren eläintarhaa.
Ex-turkulainen Jukka Salo johtaa nykyisin Helsingin Korkeasaaren eläintarhaa.
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ei ihan niin eettistä ikävä kyllä...
Korkeasaari ei kestä eettistä tarkastelua. Jukka Salo yrittää vesittää Korkeasaaren vastaista kampanjointia esittämällä Korkeasaaren suojelulaitoksena. Kauniista periaatteista huolimatta siellä pidetään runsaasti ei-uhanalaisia eläimiä vankeina pelkästään viihdykkeiksi ajattelemattomille ihmisille ilman suojelullisia tai muitakaan perusteltua. Nettisivuilla esitellään vain uhanalaisia lajeja, aivan kun siellä ei muita olisikaan. Kuinka uhanalainen on esim. sisilisko tai rantakäärme ja mitä kameli tekee Helsingissä? Varpuspöllönkin uhanalaisuusluokitus on LC, Least Concern eli elinvoinmainen, kanta on runsas ja vakaa. Ei niitä pidetä Korkeasaaressa siksi, että ne siirrettäisiin takaisin luontoon, vaan viihdykevankeja ne ovat aivan yksiselitteisesti, viattomia raukkoja lasikaapeissaan, häkeissään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »