Kähäristä löytyi jättiläinen

Jättietanan panssarissa näkyy hauska leopardikuvio ja se on, nimestään huolimatta, sekä laihempi että lyhyempi kuin ukkoetana. Kuva: Ari Karhilahti.
Jättietanan panssarissa näkyy hauska leopardikuvio ja se on, nimestään huolimatta, sekä laihempi että lyhyempi kuin ukkoetana. Kuva: Ari Karhilahti.

Suomen etanakanta jatkaa laajenemistaan. Jo kertaalleen hävinneiksi luultuja jättietanoita (Limax maximus) on nyt löytynyt Turun Kähärin omakotialueelta. 1880–luvulla kasvihuone-etanaksi meillä luonnehditusta ”jötikästä” ei juuri 1950–luvun jälkeen tullut varmoja havaintoja, mutta tämän vuosituhannen alussa muutama henkilö on yllättäen nähnyt jättietanan.

Yksi jättietanahavaintoja tehneistä on turkulainen Timo Viitamaa. Hän muistaa nähneensä poikkeuksellisen kokoisen ja näköisen otuksen ensi kertaa noin kymmenen vuotta sitten. Tänä keväänä niitä oli useampia ja laji varmistui jättietanaksi.

Tämä ruotsalaisten kuvaavasti pantterietanaksi (pantersnigel) ristimä nilviäinen voi hyvissä olosuhteissa elää neljästä viiteen vuotta ja kasvaa 15 sentin pituiseksi. Ruotsinkielisen nimensä jättietana on saanut kilven pantterikuviosta. Etanasta ei ole haittaa puutarhoissa eikä puistoissa, sillä se on hidas sekä kasvamaan, lisääntymään että liikkumaan. Jättietana elää lahonneella kasviravinnolla, mutta sopivan paikan tullen se saattaa nauttia myös raatoja. Puutarhatuholaiseksi siitä ei kuitenkaan ole.

Toinen suuri Suomessa elävä ja harmiton etana on ukkoetana (Limax cinereoniger). Se on nimestään huolimatta vielä suurempi kuin jättietana, ja täysikasvuisena ukko on suurin maaetana koko Euroopassa, keskimäärin 18 sentin mittainen. Ukkoetanan erottaa jättietanasta siitä, että sillä on yksivärinen panssari ja vaaleita selkäjuovia. Ja jos tunnistus tuottaa päälisin puolin hankaluuksia, kannattaa etana kääntää ja katsoa sen jalkaa: jättietanan jalka on tasaisen vaaleanharmaa, kun taas ukkoetanalla se on keskeltä vaalea ja reunoilta tumma.

Ukkoetanoita on Suomessa Tornion korkeudelle saakka ja sitä tavataan myös melkein kaikkialla muualla Euroopassa, paitsi ei Islannissa eikä Espanjan eteläosissa. Silti esimerkiksi moni suomalainen ei ole koskaan elämässään nähnyt elävää ukkoetanaa. Yhtenä syynä voi olla se, että ukkoetanat viihtyvät enimmäkseen metsissä, eivät niinkään puutarhoissa kuten jättietanat, mutta sateisina ja sumuisina aikoina niitä saattaa kuitenkin nähdä esimerkiksi kaupunkien hautausmailla.

Nämä suuret ukot eivät, jättietanan tavoin, ole uhka puutarhoille, sillä ne syövät lähinnä lahonneita lehtiä ja sieniä.

Ukkoetanan voi sekoittaa jopa 14 senttimetrin pituiseksi kasvavaan tappajaetanaan, eli viralliselta nimeltään espanjansiruetanaan. Espanjansiruetana (Arion lusitanicus) on alunperin löydetty Portugalista, mutta nykyisin laji löytyy useimmista Euroopan maista. Ensimmäiset tiedot espanjansiruetanan leviämisestä meille tulivat Ahvenanmaalta jo 1990 ja kesällä 1994 lajia löytyi Helsingistä. Seuraavana vuonna sitä tavattiinkin jo muun muassa Turusta. Nykyisin espanjansiruetana on todellinen riesa muun muassa juuri Maarianhaminassa, jossa pahimmillaan niitä löytyy useita kymmeniä neliömetriltä.

Etana pääsee leviämään pitkiäkin matkoja ihmisen toimesta, sillä munat tai nuoret yksilöt kulkeutuvat erilaisten kukka- tai puuntaimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana.

Tappajaetanaksi espanjansiruetanaa kutsutaan siksi, että se syö lajitovereitaan ja saa niistä proteiinia. Se taas auttaa sekä itse etanan, että sen munimien munien kasvuun ja niiden runsauteen. Ja koska etanat ovat kaksineuvoisia, pystyvät ne parittelun jälkeen kumpikin munimaan. Espanjansiruetana kasvaa hyvissä olosuhteissa täyteen mittaansa yhden kesän aikana. Espanjansiruetanalle kelpaa lajitovereiden lisäksi kaikki eloperäinen koiran ulosteesta salaatinlehtiin ja ruusunkukista porkkanoihin.

Espanjansiruetana eroaa ukkoetanasta elintavoiltaan ja väritykseltään. Se on lähes kuvioton, ja väritys vaihtelee oranssinpunaruskeasta harmaanvihertävään. Yleispiirteenä on kuitenkin värien ”likaisuus”. Etanan alapinta eli jalka on valkea ja sen erittämä lima on väritöntä.

Kukaan ulkona liikkuva ei ole voinut välttyä törmäämästä kotia selässään kantavaan lehtokotiloon (Arianta arbustorum). Sitä tavataan niin maalla kuin kaupungissa, ja se on hyvin sopeutunut muun muassa ruutukaava-alueen puistoihin, omakotitalojen puutarhoihin ja kaikkialle missä vihertää. Se on yksi Suomen yleisimmistä nilviäislajeista peltoetanan, valepeltoetanan ja keltajuovaetanan ohella. Kolme viimeksi mainittua ovat pieniä, kolme-neljäsenttisiä, ruskeita tai harmaita, niin sanottuja ”tavallisia” etanoita, joita on aina ollut pihoilla, pelloilla, metsissä ja puutarhoissa. Sen sijaan lehtokotilot ovat kasvava ongelma, sillä niiden kannat ovat rajussa kasvussa. Säätekijät, suotuisa kasvillisuus ja ympäristö sekä onnistunut talvehtiminen vaikuttavat lehtokotiloiden sukusolujen kehitykseen, munien valmistumiseen ja nuorten etanoiden ja kotiloiden kasvuun. Lämpimänä keväänä saattavat munat kuoriutua alle kuukaudessa.

ANN-MARI RANNIKKO

• Kuvallisia jättietanahavaintoja voi välittää Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahdelle s-postiin ari.karhilahti@utu.fi

Mikäli joskus näkee ukkoetanan, niin sen tunnistaa helposti tummasta panssarista ja selän pystyjuovista.
Mikäli joskus näkee ukkoetanan, niin sen tunnistaa helposti tummasta panssarista ja selän pystyjuovista.
Kotipuutarhurien riesa, lehtokotilo viihtyy erinomaisesti varsinaisuomalaisilla pihoilla ja puistoissa.
Kotipuutarhurien riesa, lehtokotilo viihtyy erinomaisesti varsinaisuomalaisilla pihoilla ja puistoissa.
Olet sitä mitä syöt. Tappajaetanalle eli espanjasiruetanalle kelpaa kaikki eloperäinen, koirankakasta omiin lajitovereihin.
Olet sitä mitä syöt. Tappajaetanalle eli espanjasiruetanalle kelpaa kaikki eloperäinen, koirankakasta omiin lajitovereihin.
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Sielläpä
No kähärissä riittää sille taloissa syötävää, kun laholla ravinnolla elää.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sielläpä
Onneksi alue on säilynyt vihreänä. Paljon puita ja pensaita eli todellinen puutarha keskellä kaupunkia. Ei tarvitse harvinaisemmankaan otuksen muuttaa pois.
Talotkin on kivijalan päällä niin että ei edes jättietana siihen yllä ;)
Hieno löytö!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sielläpä
No juu, mutta talomme on edelleen pystyssä. Ja aikoinaan ainakin (en ole hetkeen tarkistanut) kaavassa merkitty punaisella, ettei saa tehdä mitä vain muutoksia. Eipä noista ole uhkaa, vaan tämä on merkittävä löytö/havainto. En tiedä oliko tämä jokin kritiikki vai ei - aina tahtoo törmätä vahvoihin ennakkoluuloihin. On tämä maailma tarkoitettu muillekin kuin Homo "sapiensille"...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jättietana Kähärissä
Tarkoitin toki tuota ensimmäistä kommenttia. Oli rajoitus näytössä ja en huomannut sen jälkeen tullutta...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »