Huonovointisilla vähemmän keskenmenoja

Raskauspahoinvointi ei vahingoita sikiötä

Monen raskauspahoinvoinnista kärsivän naisen odotusaikaa varjostaa huonon voinnin lisäksi huoli kohdussa kellivän vauvan terveydestä. Äidin huonovointisuuden ei ole kuitenkaan havaittu olevan sikiölle vaarallista.

– Pahoinvoinnilla ei ole todettu yhteyttä sikiön epämuodostumariskiin, sikiökautiseen kasvunhidastumaan tai kehitykseen, ennenaikaiseen synnytykseen, pieneen syntymäpainoon tai vastasyntyneen kuolleisuuden riskiin, huomauttaa dosentti, naistentautien erikoislääkäri Päivi Polo Tyksistä.

Joidenkin tutkimusten mukaan pahoinvointi voi olla merkki raskauden suotuisasta etenemisestä.

– Pahoinvoinnista kärsivillä äideillä on havaittu olevan jonkin verran vähemmän keskenmenoja. Eräs selitys saattaa löytyä istukan toiminnasta; hyvin toimiva istukka tuottaa runsaasti raskaushormoneja, joiden korkea pitoisuus puolestaan liittyy pahoinvointiin, kertoo bioanalyytikko Miina Nurmi Turun yliopistosta.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitäkin, että pahoinvoinnista kärsineiden odottajien lapsilla esiintyy hieman vähemmän synnynnäisiä epämuodostumia, kuten kitalakihalkiota.  Näiden tutkimusten heikkoutena tosin on se, että yhteyksiä on tutkittu epämuodostumien esiintymisien kautta, eli raskauspahoinvoinnin esiintymistä on selvitetty tyypillisesti äidin muistikuvaan luottaen.

– Niin yleistä kuin raskauspahoinvointi onkin, sen yhteyttä raskauden aikana esiintyviin muihin komplikaatioihin ja vastasyntyneen terveyteen on tutkittu erittäin vähän. Alan tutkimuksille onkin selvästi tarvetta, Nurmi korostaa.

Pahoinvointi
yleistä länsimaissa

Raskauspahoinvoinnin esiintyvyys vaihtelee jonkin verran eri kulttuureissa. Esimerkiksi intiaanit ja eskimot näyttävät kärsivän vaivasta harvemmin kuin länsimaiden asukkaat. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta geneettiset tekijät ja ruokavalio saattavat selittää asiaa.

– Joidenkin tutkimusten mukaan maahanmuuttajilla esiintyy raskauspahoinvointia tavallista enemmän. Tämä saattaa johtua myös siitä, että he saavat elämäntilanteestaan johtuen vähemmän sosiaalista tukea ympäristössään.

– Muutkin tilanteet, joihin liittyy sosiaalista tai taloudellista turvattomuutta, voivat lisätä stressiä ja sen myötä pahoinvoinnin riskiä, Miina Nurmi toteaa.

Jonkinasteisesta raskauspahoinvoinnista kärsii Suomessa noin 40 000 naista vuosittain, mikä tarkoittaa lähes 85 prosenttia odottajista. Valtaosalla esiintyy lievää kuvotusta ja oksentelua. Kolmasosalla oireet ovat kuitenkin niin vaikeita, että ne estävät työssäkäynnin jossain vaiheessa raskautta. Neljäsosa joutuu jättämään myös kotitöitä tekemättä oireidensa vuoksi.

Tarkka syy vielä
hämärän peitossa

Vaivan tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta tutkijat ovat yhdistäneet siihen useita tekijöitä. Pahoinvoinnin on havaittu olevan hieman todennäköisempää naisilla, joilla istukkahormoni hCG:n pitoisuus veressä on korkea. Istukkahormonin eritys on monisikiöraskauksissa runsaampaa, ja myös pahoinvointi on niissä yleisempää.

Vaivan periytyvyydestäkin on saatu näyttöä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan niillä naisilla, joiden äiti, sisko tai jomman kumman vanhemman äiti on kärsinyt vaikeasta pahoinvoinnista, on suurempi riski kärsiä samasta vaivasta.

Myös ruoansulatuselimistön toiminta saattaa liittyä raskauspahoinvointiin. Raskaushormonien on todettu hidastavan mahalaukun toimintaa, mikä voi edesauttaa pahoinvointia. Pahoinvoinnin hoidossa käytetäänkin joskus refluksivaivaa vähentäviä lääkkeitä.

Huonovointisuus saattaa tutkijoiden mukaan liittyä myös tasapainoelimen tai haju- ja makuaistien toimintaan tai tulehduksiin. Yleisellä helikobakteerillakin on havaittu olevan yhteys odottajia piinaavaan vaivaan.

Sairaalahoito
harvoin tarpeen

Jos oksentelua ei saa hallintaan kotikonstein, on syytä ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin. Parilla prosentilla odottajista erittäin runsas oksentelu aiheuttaa yli viiden prosentin painonlaskun tai ravitsemus- ja nestetasapainon häiriöitä.

– Tällöin kyseessä ei ole enää normaali pahoinvointi, vaan raskauspahoinvoinnin vaikein muoto hyperemeesi, joka vaatii sairaalahoitoa, Päivi Polo huomauttaa.

Hyperemeesipotilaiden hoito on Polon mukaan nykyisin huomattavasti takavuosia tehokkaampaa.

– Raskauspahoinvointi aiheutti vielä 1930– 1940-luvuilla äitikuolemia Euroopassa. Vaivaa ei voida nykylääketieteelläkään parantaa, mutta oireita voidaan tehokkaasti helpottaa monin keinoin.

Hyperemeesin hoito on tärkeää, sillä elimistön kuivuminen voi aiheuttaa harvinaisissa tapauksissa erilaisia neurologisia tai ruuansulatuselimistöön liittyviä komplikaatioita. Ravinnon puute voi myös heikentää maksan toimintaa.

Lääkehoito pelottaa
monia odottajia

Hyperemeesiä hoidetaan sairaaloissa pääasiassa suonensisäisellä nesteytyksellä ja levolla. Ravintoa, vitamiineja ja suojaravinteita annetaan potilaalle tarpeen mukaan. Pahoinvointia estäviä lääkkeitä käytetään melko harvoin ja Polon mukaan niiden teho jää usein huonoksi.

– Moni vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsivä odottaja sanoo sairaalahoitoon tullessaan lääkärille, ettei suostu missään nimessä ottamaan lääkkeitä. Hyvin monet pelkäävät niiden vaikutuksia ja lääkärit joutuvat usein perustelemaan kovasti lääkehoidon tarpeellisuutta.

Raskauspahoinvointiin on kehitetty varsin niukasti lääkkeitä. Tähän on vaikuttanut osaltaan talidomidi-katastrofi. Unilääkkeeksi kehitettyä talidomidia käytettiin 1950–1960-luvuilla myös raskauspahoinvoinnin hoidossa kohtalokkain seurauksin. Alkioiden kehittymistä häirinnyt lääke aiheutti tuhansille lapsille raajojen ja sisäelimien epämuodostumia.

– On syytä korostaa, että nykypäivänä raskauspahoinvoinnin lääkehoito on hyvin harkittua ja hoidossa käytetään vain lääkeaineita, jotka on todettu turvallisiksi raskausaikana, Polo huomauttaa.

VAPPU PITKÄNEN

Lisätietoa raskauspahoinvoinnista: http://lopujo.fi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.