Pierut pitävät sillit ruodussa

Kaislikossa kuhisee, kun kalat vaihtavat päivän kuulumisia värisevin uimarakoin, hankaavin luin, eväviittomin, pieruin, sähköimpulssein ja kauhua herättävin tuoksuin. Maanpäälliset juoruakat häviävät 10 – 0 vedenalaisille räpätädeille. Lukuisien eri tavoin tuotettujen äänien lisäksi Ahdin valtakunnassa kommunikoidaan väreillä, liikkeillä, kemikaaleilla ja sähköimpulsseilla.

Kalojen viestintä tunnetaan kokonaisuutena vielä huonosti muun muassa siksi, että vesi on huomattavasti ilmaa vaikeampi havainnointiympäristö.

– Tutkimuksellisesti parhaiten tunnetaan näköaistin välityksellä tapahtuva kommunikointi, esimerkiksi kalojen värityksen ja ruumiinkielen käyttö, kertoo kalabiologian dosentti, tutkija Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Vehasen mukaan myös muita kalojen kommunikaatiomuotoja on tutkittu jo pitkään.

– Esimerkiksi kemikaalien (feromonien) avulla tapahtuva viestintä todennettiin jo 1930-luvulla. Kuitenkin vasta viime aikoina on laajemmin alettu ymmärtää, että kalojen välinen kommunikointi on huomattavasti monipuolisempaa ja monimutkaisempaa kuin aiemmin on uskottu.

Silmät tarkkana kutuaikaan

Kalakaveria on suomuihin katsominen. Silmien välittämät viestit ovat kaloille erittäin tärkeitä, vaikka joiltakin syvissä, valottomissa olosuhteissa eläviltä lajeilta näköaisti onkin tarpeettomana hävinnyt.

– Näön avulla saatavat signaalit, kuten kalan väritys ja sen vaihtelu, ovat tärkeitä erityisesti useilla trooppisilla lajeilla kututapahtuman parinvalinnassa. Asiaa on tutkittu paljon esimerkiksi kirjoahvenilla. Myös kotoisilla lajeillamme kutuvärityksellä on merkityksensä; ajatellaanpa vaikka nieriän upeaa kutuasua, Vehanen vinkkaa.

Näköaistillaan kalat tunnistavat oman lajinsa yksilöitä ja näiden aikeita.

– Esimerkiksi lohenpoikasten välisissä reviirikiistoissa uhkailevat evien liikkeet ilmaisevat yksilön aggressiivisuutta ilman, että varsinaista hyökkäystä tapahtuu.

Kauhuaine varoittaa pedoista

Vesi on oiva elementti kemialliselle viestinnälle, jota useat kalalajit suosivat.

– Jotkut lajit käyttävät feromoneja oman lajinsa yksilöiden tunnistamiseen, kumppanin valintaan kudun yhteydessä sekä kututapahtuman ajoittamiseen. Muun muassa lohikalojen on todettu tunnistavan oman populaationsa yksilöitä ja jälkeläisiään niiden ”hajun” perusteella, Vehanen kertoo.

Kemiallisella viestinnällä saattaa hänen mukaansa olla merkitystä myös kalojen parveutumisessa ja liikkumisen ohjaamisessa erityisesti pimeässä.

Kalojen kauhun saattaa kirjaimellisesti haistaa. Jotkin lajit nimittäin erittävät kehostaan niin sanottuja ”kauhuaineita” eli feromoneja, joita syntyy kudosten rikkoutuessa.

– Ne laukaisevat toisissa saman lajin yksilöissä pako- tai suojautumisreaktion. Tällä on tärkeä merkitys: näin vaikkapa mutu- tai suutariparven muut yksilöt saavat nopeasti tiedon petokalan hyökkäyksestä.

Kalojen kemiallisesta viestinnästä saamaa oppia yrittävät hyödyntää myös ihmiset.

– Kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja lohen ja taimenen poikasia yritetään opettaa tunnistamaan niiden luontaisia petoja, kuten haukia ja mateita, altistamalla poikaset näiden hajulle ennen niiden vapauttamista luontoon.

Pierut toimivat järjestysmiehinä

Kiehtovinta on kuitenkin kalojen kommunikointi äänisignaalein, sanoo Vehanen. Äänet ovat kalojen ehkä vähiten tunnettu ja tutkittu viestintäkeino.

– Yli 30 000 tunnetusta kalalajista vain noin 1 200 on listattu äänisignaalien käyttäjiksi ja näistäkin vain pienen osan ääntelyä on tallennettu. Useimpien lajien ääntelystä emme tiedä mitään, Vehanen huomauttaa.

Kalojen tuottamat äänet sijoittuvat kalojen kuuloalueen tavoin yleensä hyvin mataliin äänentaajuuksiin, alle 1 000 hertsiin. Kalat ääntelevät tavallisesti pulsseittain toistuvina äänisarjoina. Ääni etenee vedessä ilmaan verrattuna nelinkertaisella nopeudella.

– Tyypillisin tapa tuottaa ääntä on väristää uimarakkoa, kaasua täynnä olevaa sisäelintä, siihen kiinnittyvien lihasten avulla. Lihasten erilaisella supistumisella saadaan vaihtelua äänen rytmiin ja taajuuteen.

– Jotkin lajit käyttävät äänen tuottamisessa luita ja esimerkiksi hankaavat niitä vastakkain, Vehanen kertoo.

Kalojen äänen tuottamisen kirjo on hänen mukaansa todennäköisesti huomattavasti nykytietämystä suurempi.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat esimerkiksi Nemoa etsimässä -animaatioelokuvasta tutun vuokkokalan käyttävän leukojaan ja hampaitaan äänen muodostukseen.

– Silli taas piereskelee parvissa. Kala vapauttaa peräaukostaan sarjan pieniä ilmakuplia tuottamaan rapisevan äänen. Ääni todennäköisesti auttaa pitämään parven koossa esimerkiksi pimeässä.

Kalat käyttävät ääntä myös lajintunnistukseen; esimerkiksi samalla alueella elävät kirjoahvenlajit tunnistavat lajitovereitaan ääniaaltojen perusteella.

Ääniaalloilla on suuri merkitys myös tiettyjen kalalajien parinvalinnassa sekä yksilöiden välisen hierarkian muodostumisessa. Esimerkiksi koralliahvenuroksilla käy sitä parempi flaksi naaraiden parissa, mitä matalataajuisemmin ne ääntelevät.

Sähkö vie
viestit perille

Sähköistä viestintää harrastetaan vedessäkin. Mustanorsukala on yksi esimerkki niistä trooppisten vesien lajeista, jotka pystyvät sekä tuottamaan että havaitsemaan sähköimpulsseja sähköaistinsoluillaan.

– Nämä heikosti sähköiset kalat käyttävät sähköimpulsseja suunnistamiseen ja keskinäiseen kommunikointiin. Sähköimpulsseja lähetetään eri taajuuksilla ja niiden merkitys vaihtelee.

– Signaalit ovat lajityypillisiä ja voivat olla erilaisia sukupuolten välillä. Myös niiden yhtenä merkityksenä on oman lajin yksilöiden tunnistaminen, Vehanen kertoo.

VAPPU PITKÄNEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.