Aeroekologia luotaa ilmojen taitureita

Lämpökameralla otettu kuva Teksasissa yölliselle lennolleen lähteneistä lepakoista. Keltainen, punainen, vihreä ja sininen kuvaavat lämpötilaa kuumimmasta viileimpään.
Lämpökameralla otettu kuva Teksasissa yölliselle lennolleen lähteneistä lepakoista. Keltainen, punainen, vihreä ja sininen kuvaavat lämpötilaa kuumimmasta viileimpään.

Tieteelliset läpimurrot ja teknologiset edistysaskeleet tuottavat epäsäännöllisin väliajoin kokonaan uusia käsitteitä ja tutkimusaloja. Uusin tulokas tähän tieteenalojen kaanoniin on aeroekologia eli oppi ilmassa liikkuvien ja ilman kanssa tekemisissä olevien eliöiden vuorovaikutuksesta toistensa ja elottoman ympäristön kanssa.

Aeroekologia on lyhyesti sanottuna aerosfäärin tutkimista ja mallintamista. Aerosfääri on puolestaan maapallon ilmakehän, 6–20 kilometrin korkeuteen yltävän troposfäärin, alin kerros. Se pystyy ylläpitämään elämää. Ihmisen kohdalla tämä kerros ulottuu kahdeksan kilometrin korkeuteen, mutta uusia, vain pilvissä viihtyviä bakteerilajeja on löydetty äskettäin stratosfäärin alimmista kerroksista aina 15 kilometrin korkeudelta asti.

Aerosfääri on biosfäärin huonoimmin ja vähiten tunnettu osa. Se on vuorovaikutuksessa maankuoren eli litosfäärin ja vesikehän eli hydrosfäärin kanssa. Se on väliaine, joka koostuu lähinnä ilmakehän kaasuista, vedestä ja pölystä. Nämä vaihtelevat ja dynaamiset osaset pääsevät liikkumaan toistensa lomitse. Aerosfääri on myös ainoa elinympäristö, joka ympäröi planeettaamme globaalisti. Siihen vaikuttavat luonnonilmiöt, fysikaaliset voimat, biologiset tapahtumat ja ihmisen toiminta.

Aeroekologian käsite tuli esille kolmisen vuotta sitten San Antoniossa Teksasissa pidetyssä konferenssissa. Kuitenkin jo 1990-luvun lopulla alettiin puhua aeroplanktonista eli ilmassa olevista elämänmuodoista, kuten bakteereista, sienistä, itiöistä, alkueläimistä, levistä ja muista vedessä ja vesihöyryssä viihtyvistä organismeista. Ne eivät ainoastaan leijaile ilmakehässä, vaan toimivat myös pilvien ja jään tiivistymisytiminä. Kookkaassa pilvessä voikin olla yhtä paljon vettä kuin samankokoisessa matalassa järvessä.

Tällä vuosituhannella esiin on tullut myös aerobiologia, mutta se on keskittynyt tarkastelemaan bakteerien ja virusten aiheuttamien tautien siirtymistä ja siihen liittyviä lääketieteen näkökohtia.

Tämänvuotisilla Amerikan tiedeviikoilla Washington DC:ssä aeroekologian tutkimuksen tunnetuin puolestapuhuja ja edelläkävijä, Bostonin yliopiston biologian professori ja sikäläisen Ekologia- ja ympäristökeskuksen johtaja Thomas H. Kunz järjesti symposion Aeroekologia: Ekologian, ilmatieteen ja fysiikan rajoja ylittämässä. Hän on itse arvostettu lepakkotutkija.

– Aeroekologia yhdistää ja lähentää keskenään monia tutkimusaloja. Siinä tutkitaan muun muassa lintujen, lepakoiden ja hyönteisten aktiivista osuutta siitepölyn, itiöiden, siemenien ja taudinaiheuttajien liikkumiseen ja leviämiseen paikasta toiseen, Kunz kertoo.

Tämän lisäksi aeroekologit tutkivat ilmakehän ja siinä tapahtuvien muutosten vaikutusta erilaisten muuttavien eliöiden kuten lintujen, lepakoiden ja hyönteisten käyttäytymiseen.

– Aeroekologiaan kannattaa ja pitää satsata. Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmakehän olosuhteissa tapahtuu monenlaisia muutoksia: lämpötila, kosteus ja sadanta, ilman tiheys, paine ja tuulisuus muuttuvat. Laajalle leviävät muutokset saattavat vaikuttaa aerosfääriä hyödyntävien eliöiden muuttokäyttäytymiseen.

Thomas Kunz muistuttaa, että myös ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten ilman saastuminen, intensiivinen metsänhakkuu ja maatalous, suunnittelematon lentoliikenne ja korkea rakentaminen, sähkölinjat, mobiililiikenteen tukiasemat ja tuuliturbiinit vaikuttavat ilmaa hyödyntävien eliöiden lentoreitteihin, ruokailutottumuksiin ja yhdyskuntien elinvoimaisuuteen ja häviämiseen.

– Nyt jo on havaittavissa huolestuttavia merkkejä hyönteis-, lintu- ja lepakkopopulaatioiden vähenemisestä. Tällaisilla muutoksilla on yllättävän suuria negatiivisia ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia maanviljelyyn ja metsäteollisuuteen. Maanviljelys ja metsät ovat yllättävänkin riippuvaisia ilmassa liikkuvista eliöistä. Ne huolehtivat usein sekä pölytyksestä että tuhoeläintorjunnasta.

Kuukausi sitten Science-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa Kunzin tutkimusryhmä raportoi, että pelkästään Yhdysvalloissa maatalous voi menettää vuosittain jopa yli 50 miljardia dollaria tuholaishyönteisiä syövien lepakoiden määrän vähenemisen takia. Lepakoita kuolee sekä huonosti suunniteltujen tuulivoimaloiden että sairauksien vuoksi.

– Aeroekologisella tutkimuksella ja mallintamisella on kolmenlaisia haasteita. Ensinnäkin on löydettävä parhaat metodit ilmassa liikkuvien organismien paikantamiseen ja identifiointiin sekä niiden monimuotoisuuden ja toimeliaisuuden havaitsemiseen. Toiseksi on tunnistettava ympäristöllisten muutostekijöiden ajalliset ja paikalliset vaihtelut. Kolmanneksi on selvitettävä, miten hyvin eliöiden käyttäytyminen, ekologia ja kehitys vastaavat meteorologisia ilmiöitä ja malleja ja miten näin saatua tietoa voidaan hyödyntää luonnollisessa ja ihmisen muovaamassa ympäristössä.

Näin voidaan Kunzin mukaan lisätä tietoa tulokaslajien ilmaantumisesta, tarttuvien tautien leviämisestä, luonnon monimuotoisuuden kapenemisesta ja maaperän, vesistöjen ja ilmakehän kestävästä kehityksestä.

JARMO WALLENIUS, Washington DC

Aeroekologit pystyvät erottamaan lepakkoparven (keltaiset jonot) myös tavallisesta tutkakuvasta.
Aeroekologit pystyvät erottamaan lepakkoparven (keltaiset jonot) myös tavallisesta tutkakuvasta.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.