Teemat

Valon ja pimeyden kädenvääntö näkyy käyttäytymisessämme

– Tämä ei ole mikään epänormaali ilmiö, sillä vuodenaikaisvaihtelu vaikuttaa nisäkkäiden käyttäytymiseen, syömiseen ja mielialaan. Tietty ajallinen rytmisyys näkyy kaikkien elollisten elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä, muistuttaa psykologi Marjaana Nyström, joka valmistelee parhaillaan Turun yliopistossa väitöskirjatutkimusta valon vaikutuksista mielialaan.

Aivojen hypotalamuksessa näköhermoristin yläpuolella sijaitseva sisäinen kellomme reagoi ympäristön olosuhteisiin, pääasiassa valon määrään, ja nakuttaa vuorokausirytmin lisäksi myös vuodenaikaista rytmiä.

Geenistömme kytkeytyy tähän sisäiseen ajannäyttäjään, joka vaikuttaa moniin fysiologisiin toimintoihimme. Se säätelee muun muassa uni- ja valverytmin vaihtelua, vireystilaa, aineenvaihduntaa, verenpainetta, kehon lämpötilaa sekä useiden hormonien, kuten melatoniinin ja kortisolin, eritystä.

Sisäisen kellomme vaikutusmekanismeja ei tunneta vielä tarkasti. Eläimillä sisäisen kellon toiminta on suoremmin havaittavissa ja helpommin tutkittavissa kuin ihmisten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Ihmisiin vaikuttavat luonnon kiertokulkuun liittyvien biologisten ilmiöiden lisäksi myös sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Sisäsyntyistä rytmiikkaamme sekoittaa myös keinovalo, joka vaikuttaa elimistöön eri tavalla kuin luonnonvalo, Nyström sanoo.

Valon tahdittamat sisäisen kellon geenit säätelevät eläimillä muun muassa lisääntymistä ja talvihorrosta. Esimerkiksi kalojen sukukypsyyden saavuttamista on kyetty aikaistamaan tai myöhentämään valokäsittelyllä.

Sisäisen kellon geenien todettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tänä vuonna tehdyssä tutkimuksessa vaikuttavan myös naisilla raskaaksi tulemiseen ja keskenmenoihin. Tutkijat löysivät kaksi geeniä, jotka vaikuttavat lisääntymiseemme ja käyttäytymisemme vuodenaikaisvaihteluihin.

Sisäinen kellomme vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen terveydentilaamme. Jos luontainen aikarytmimme häiriintyy jatkuvasti, kasvaa myös riski sairastua erilaisiin sairauksiin. Kelloon kytkeytyvien geenien on havaittu olevan yhteydessä ainakin metaboliseen eli aineenvaihdunnan oireyhtymään, unihäiriöihin, kaamosmasennukseen, tyypin 2 diabetekseen sekä erilaisiin syöpiin, muun muassa rintasyöpään.

Eläinkokeissa sisäisen kellon häiriöiden on osoitettu lyhentävän elinikää.

Kiireinen elämäntyylimme hyppyyttää sisäistä ajannäyttäjäämme lisääntyvässä määrin. Muun muassa lisääntynyt vuorotyö ja useiden aikavyöhykkeiden yli matkustaminen häiritsevät luontaista rytmiämme.

– Agraariyhteiskunnassa elämä soljui vuoden kierron mukaan: keväällä ja kesällä tehtiin töitä, syksyllä ja talvella huilattiin. Nykymaailmassa meiltä odotetaan syksyllä sitä kaikkein tehokkainta työpanosta kouluissa, yliopistoissa ja työpaikoilla. Kesäkaudet sen sijaan lomailemme ja lepäämme, vaikka luonnollinen rytmimme ehkä olisikin aivan toisin päin, Nyström kuvailee.

Peräti 85 prosenttia yli 30-vuotiaista suomalaisista kokee mielialojen ja käyttäytymisen toistuvaa vaihtelua vuodenaikojen mukaan. Tyypillisin vuodenaikaisvaihtelusta aiheutuva vaiva on näillä leveysasteilla kaamos-oireilu. Naiset –  erityisesti hedelmällisessä iässä olevat –  oireilevat miehiä yleisemmin, mikä saattaa selittyä hormonaalisilla tekijöillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

 Kaamosoireilu voi tuntua väsymyksenä, mielialan vaihteluna, ruokahalun kasvamisena ja lihomisena. Vakavampaa kaamosmasennusta, jossa esiintyy sekä vakavan masennuksen oireita että epätyypillisempiä masennusoireita, sairastaa arviolta prosentti suomalaisista.

Pimeinä talviaamuina herääminen on usein hankalaa, koska aivojen käpylisäke tuottaa pimeydessä melatoniini-hormonia, joka edistää ihmisten ja muiden nisäkkäiden nukkumista. Melatoniini muun muassa laskee kehon lämpötilaa, verenpainetta ja vireystilaa.

Melatoniinin erityksen talvikautisen runsastumisen uskotaan selittävän yhdessä serotoniinin (mielialaan vaikuttava aivojen välittäjäaine) kanssa kaamosmasennusta. Serotoniinin määrä vähenee talvisin ja lisääntyy taas valoisana vuodenaikana.

Unentarpeemme kasvua pimeänä kautena kuvastaa hyvin Simo Saarijärven ja Hans Heleniuksen tutkimus, jossa 1 300 työikäisestä suomalaisesta 65 prosenttia ilmoitti nukkuvansa eniten syys–maaliskuussa ja 65 prosenttia vähiten huhti–elokuussa. Unimääränsä koki talvisin riittäväksi vain 54 prosenttia ja kesäisin 71 prosenttia.

Kaamosoireilua on rinnastettu jopa eläinten talviuneen.

– Pimeään vuodenaikaan liittyvä masennus ja siihen kuuluvat oireet – liikaunisuus, lisääntynyt ruokahalu ja lihominen – muistuttavat varsin paljon eläinten talviunta ja siihen valmistautumista. Kaamosmasennusta onkin sanottu myös karhun taudiksi, Marjaana Nyström kertoo.

Kaamosoireiluun kuuluva lisääntynyt ruokahalu ja makeanhimo johtuvat ainakin osittain valon puutteesta. Suomalaisten ruoantarve kasvaa tutkitusti huomattavasti syys–joulukuussa, vähiten syömme keväisin ja kesäisin. Vuodenaikainen painonvaihtelu saattaa olla joillakin ihmisillä kymmenenkin kiloa.

Sharon Grimaldi-Torizin väitöstutkimuksen mukaan kaamosoireilu ja erityisesti vuodenajoista riippuvainen, toistuva painonvaihtelu altistavat metaboliselle oireyhtymälle.

Liika valokin voi sekoittaa sisäisen kellomme toimintaa. Vuodenaikoihin liittyvää mielialan vaihtelua esiintyy myös valoisana vuodenaikana, mutta se on harvinaisempaa kuin pimeänä kautena iskevä kaamosmasennus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomalaisten itsemurhakuolleisuus vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaan: eniten itsemurhia tehdään keväisin ja syksyisin. Tutkijat uskovat, että ajoittuminen saattaa selittyä biologisilla tekijöillä.

Karin Sparring Björksténin johtaman tutkimuksen mukaan itsemurhaluvut kasvavat myös Grönlannissa huomattavasti valoisien kesäkuukausien aikana. Björksténin mukaan valoisuuden aiheuttama serotoniinituotannon äkillinen kasvu ja epätasapaino voivat johtaa impulsiivisuuteen ja mielialamuutoksiin, jotka yhdessä univajeen kanssa saattavat selittää kesäkauden korkeita itsemurhalukuja.

Björkstén suosittaakin, että ihmisten tulisi huolehtia niin pimeinä kuin valoisinakin kuukausina vuorokausirytmistään, nukkua riittävästi ja ylläpitää henkistä terveyttä.

Kaamosoireilua voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaimmin liikunnalla ja kirkasvalohoidolla.