Liikenne

Työvoimapula uhkaa kuljetusalaa

Aikuiskoulutuskeskus JAKK kouluttaa Turussa vuosittain 24 uutta yhdistelmäkuljettajaa ja 24 bussinkuljettajaa. Tämän vuoden toiselle linja-autonkuljettajan kurssille hakijoita oli yli kymmenkertainen määrä paikkoihin nähden.
Aikuiskoulutuskeskus JAKK kouluttaa Turussa vuosittain 24 uutta yhdistelmäkuljettajaa ja 24 bussinkuljettajaa. Tämän vuoden toiselle linja-autonkuljettajan kurssille hakijoita oli yli kymmenkertainen määrä paikkoihin nähden.

Mikäli bc-kortin suorittaa ilman ammattipätevyyskoulutusta, sillä ei vuoden 2013 jälkeen saa enää ajaa ammattimaisesti. Yhdistelmäajoneuvo- ja linja-autokortit taas maksavat omaehtoisesti itsensä kouluttaville nyt jo 6 000–7 000 euroa. Ammattipätevyyden hankkiminen edellyttää 280 tunnin opiskelua, nopeutettuna 140 tunnin rupeamaa.

– Onhan se kallis hinta siitä, että pääsee tekemään töitä, Aikuiskoulutuskeskus JAKK:n Turun koulutussihteeri, Pirjo Hyppönen kuvaa.

Suuri osa ammattikuljettajista koulutetaan aikuiskoulutuskeskuksissa ja ammattikouluissa. Lisäksi moni saa yhdistelmäkortin ja ammattipätevyyskoulutuksen armeijassa.

Nämä koulutusväylät eivät Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n puheenjohtajan, Ahti Myllyksen mukaan riitä kattamaan tulevaa työvoimatarvetta. Uudistukset ovat sulkemassa yhden tärkeimmistä väylistä, mistä uusia kuljettajia on tähän asti alalle tullut.

–  Moni ajoi ennen uudistusta kuorma-autokortin varmuuden vuoksi, Myllys toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kortilla pääsi ajamaan kuorma-autoa ammatikseen ja yritykset opettivat muut ammattiin liittyvät asiat itse. Suuri osa bc-korttien omistajista on myöhemmin kouluttautunut myös yhdistelmä- ja linja-autonkuljettajiksi.

Kuorma-autokorttien
määrä romahti

Autokouluissa kuorma-autokorttien suorittajien määrät ovat romahtaneet. Vuonna 2008 kuorma-autokortteja suoritettiin 25 674 kappaletta ja vuonna 2009 peräti 38 415 kappaletta.

Viime vuoden huikea määrä selittyy sillä, että se oli viimeinen tilaisuus päästä ammattikuljetttajan hommiin ilman ammattikoulusta.

Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä kuorma-autokortteja on myönnetty vain vajaa 7 000 kappaletta.

Kaarinan Autokoulun johtajan Hemmo Sankarin mukaan heillä oli ennen kuorma-autokortin suorittajia noin 60–80 vuodessa, niin tänä vuonna heitä on ollut vain 20. Sankarin mukaan kuljettajapula realisoituu viimeistään syksyllä 2014, jolloin kaikilla ammattikuljettajilla pitää olla suoritettuna myös ammattipätevyystutkinto.

Myös Turun ammatti-instituutin kuljetusalan kouluttaja Marko Hallisto pitää uhkaa työvoimapulasta todellisena.

– Poistuma on suurempi, kuin uusien koulutettujen määrä, Hallisto kuvaa. Kouluttaja toivoisi, että valtio tukisi kuljettajakoulutusta nykyistä enemmän.

Hemmo Sankarin mielestä yksi keino olisi, että autokoulut saisivat antaa ammattipätevyyskoulutusta ilman arvonlisäveroa, mikä laskisi kuorma-autokorttien hintoja noin 20 prosentilla.

Halukkaita on,
koulutusta ei

Tärkein koulutusväylä raskaiden ajoneuvojen kuljettajille on aikuiskoulutus. Alan suurimman toimijan JAKK:n viestintäpäällikön Erkki Mäen mukaan JAKK kouluttaa vuodessa noin 200 yhdistelmäajoneuvon kuljettajaa ja 150 linja-autonkuljettajaa.

Turun JAKK:sta valmistuu vuodessa yhteensä 48 uutta raskaan kaluston ammattilaista. Noin 70 prosenttia suorittaa koulutuksen työvoimapoliittisena, jolloin valtio maksaa suurimman osan kustannuksista. 30 prosenttia taas kouluttautuu omaehtoisesti, joko omalla tai jonkun yrityksen rahoilla.

Toinen koulutusväylä on toisen asteen ammattikoulutus. Turun ammatti-instituutissa logistiikan perustutkinnon suorittaa vuodessa noin 50 opiskelijaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tulijoita olisi enemmänkin, mutta resursseja ei ole enempää, Marko Hallisto valittaa.

Koulutukseen halukkaita olisi myös aikuiskoulutuskeskuksiin paljon enemmän kuin paikkoja. Turun JAKK:n järjestämälle, vuoden toiselle linja-autonkuljettajan kurssille haki yli 140 henkilöä, kun koulutuspaikkoja oli vain 12.

Näillä koulutusmäärillä tavaroiden ja henkilöiden kuljetus vaikeutuu Halliston arvion mukaan jo lähitulevaisuudessa. Hän toivoo, että päättäjät heräisivät todellisuuteen.

– Valitettavasti kuljetusala on niitä työmaita, jotka huomataan vasta sitten, kun se ei toimi.

Ammattikuljettajille
jatkokoulutusta

Ammattipätevyysdirektiivi pakottaa myös jo alalla toimivat kuljettajat koulun penkille. Kaikki ammattikuljettajat joutuvat suorittamaan viiden vuoden välein 35 tuntia kestävän jatkokoulutuksen pitääkseen ammattipätevyytensä voimassa. Myös ennen uudistusta korttinsa hankkineiden täytyy suorittaa jatkokoulutus viiden vuoden aikana.

Jo alalla toimivien kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen järjestämisestä käytiin keväällä kovaa vääntöä. Auto- ja Kuljetusalan ammattijärjestön, AKT:n Turun seudun linja-autohenkilökunnan puheenjohtajan Mikko Ahomäen mukaan erimielisyydet koulutuksen järjestämistavasta ja sen kustannuksista olivat yksi syy keväällä järjestettyyn kuljetusalan lakkoon.

Työantajapuoli vaati Ahomäen mukaan, että koulutus järjestettäisiin kuljettajien vapaapäivinä, ja että kurssitetut olisivat olleet velvoitettuja pysymään samalla työnantajalla vähintään noin vuoden ajan. Muussa tapauksessa kuljettajien olisi pitänyt maksaa kustannukset, noin 700 euroa, takaisin työnantajalle.

Asiasta päästiin Ahomäen mukaan onneksi sopuun. Työvelvollisuudesta kirjattiin, että jos kuljettaja irtisanoutuu neljän kuukauden sisällä koulutuksen jälkeen, joutuu hän maksamaan kustannukset takaisin.

Itse ammattipätevyysdirektiiviä Ahomäki pitää hyvänä asiana.

– Me toivommekin, että alalla olisi vain koulutettuja, motivoituneita ja vakinaisia henkilöitä.

Myös työnantajapuolen mielestä ammattipätevyysdirektiivi on hyvä uudistus. Vainion Liikenteen toimitusjohtajan Matti Vainion mukaan koulutus lisää alan arvostusta, liikenneturvallisuutta ja henkilöstön yhteishenkeä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sekä liikennöitsijät että kuljettajat pitävät uutta ammattipätevyysdirektiiviä pääsääntöisesti hyvänä asiana. Jonkin verran osapuolet joutuivat kuitenkin vääntämään kättä, ennen kuin kuljettajien jatkokoulutus saatiin käyntiin.
Sekä liikennöitsijät että kuljettajat pitävät uutta ammattipätevyysdirektiiviä pääsääntöisesti hyvänä asiana. Jonkin verran osapuolet joutuivat kuitenkin vääntämään kättä, ennen kuin kuljettajien jatkokoulutus saatiin käyntiin.