Teemat

Kapselikuurit kyseenalaisia

Parhaiten hyviä rasvoja saadaan ravinnosta, mutta moni nauttii esimerkiksi omega-3-rasvoja kapseleina. TS/Timo Jakonen
Parhaiten hyviä rasvoja saadaan ravinnosta, mutta moni nauttii esimerkiksi omega-3-rasvoja kapseleina. TS/Timo Jakonen

Rasvat, ennen kaikkea omega-3-rasvahapot ja muut monityydyttymättömät rasvat ovat nyt keskustelun keihäänkärkenä. Myönteinen vaikutus on useimmissa tapauksissa saatu silloin, kun hyvät rasvat saadaan ravinnosta. Omega-sarjan rasvahappoja on eniten rasvaisissa merikaloissa kuten Itämeren lohessa ja silakassa. Ravintolisinä annettujen samojen rasvojen teho on aggressiivisen markkinoinnin antaman kuvan vastaisesti osoittautunut usein pettymykseksi.

On kuitenkin muistettava, että omega-3-ravinnelisistä on hyötyä joihinkin vaivoihin, mutta kaikkivoipaa ihmelääkettä ne eivät ole.

asvahapoista julkaistaan jatkuvasti uusia tuloksia, viimeksi kuluneen vuoden aikanakin kymmeniä tutkimuksia.

Harvardin yliopiston professorin Dariush Mozaffarianin analyysi osoitti, että tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla vähensi sydäntauteja 19 prosentilla. Viiden prosentin lisäys monityydyttymättömien rasvojen saannissa vähensi sydäntauteja 10 prosentilla. Tulokset saatiin ruokavalion muutoksilla, ei lisäravinteita käyttämällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tanskalaistutkija Marianne Jacobsenin johdolla julkaistu analyysi paljasti, että tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen hiilihydraateilla tai kertatyydyttymättömillä rasvahapoilla ei vaikuta sydäntautiriskiin. Kun energiavaje korvattiin monityydyttymättömillä rasvahapoilla, sydän- ja verisuonitautien määrä aleni 13 prosenttia.

11 tutkimuksen analyysissä oli yli 340 000 ihmistä. Mukana oli myös kaksi suomalaista tutkimusta.

oin 30 prosenttia energiasta tulisi saada rasvoista. Monityydyttymättömien rasvojen osuuden tulisi olla 5–10 prosenttia, ja välttämättömien omega-3-sarjan rasvahappojen osuudeksi suositellaan 2–4 prosenttia kokonaisenergiasta.

Ruoan omega-3-rasvahapot ovat hyödyllisiä, mutta ravintolisinä nautittujen rasvojen tehosta ei ole näyttöä. Viikko sitten tohtori Peter Koweyn kokeessa puolet potilaista sai lisäravinteena omega-3-rasvoja ja toinen osa lumelääkettä. Lisäravinteina annetut monityydyttymättömät rasvat eivät vaikuttaneet mitenkään sydämen kuntoon.

Ruokapäiväkirjoihin perustuvien ja määriteltyjen lisäravinteiden vaikutustutkimuksien välimaastossa on tutkimus, jossa osanottajille tarjottiin monityydyttymättömiä rasvoja.

Tällainen seuranta toteutettiin Helsingissä ja Tampereella.

Veren hyytymistä lisäävän fibrinogeenin määrä aleni, kun osallistujat nauttivat rypsiöljyä. Öljyssä ei ole kalasta saatavaa, verenkiertoelimistölle tärkeää dokosaheksaeenihappoa (DHA), mutta elimistö muuttaa osan kasviöljyjen alfalinoleenihaposta DHA:ksi. Rypsiöljy alensi haitallisen fibrinogeenin pitoisuuksia noin 30 prosenttia.

onityydyttymättömien rasvojen myönteinen vaikutus syöpäsairauksien riskin alentajana on”oppikirjatasolla”. Tieto on saatu ravinnon käyttöä selvittäneistä tutkimuksista. Kaksoissokkokokeita rasvahappojen vaikutuksista on niukasti.

Nautittavan kalan määrän on oltava varsin suuri, osoittaa hollantilaisen Wageningenin yliopiston tutkija Gerda Pot. Tutkimuksen kohteena oli riski sairastua paksusuolen syöpään. Kokeessa oli aikuisia, joiden paksusuolessa oli mahdollisesti syöpäkasvaimiksi kehittyviä polyyppeja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osallistujat söivät joko runsasrasvaista lohta tai vähärasvaista turskaa. Usein kalaa käyttävillä oli 12 prosenttia pienempi riski paksusuolen syöpään kuin niillä, joiden kalansyönti on vähäisintä.

aksoissokkokokein saatua näyttöä antaa yhdysvaltalaisen Sangmi Kimin tutkimus ravinnon omega-3-rasvahappojen vaikutuksesta paksusuolen syöpään. Testissä selvitettiin 19 monityydyttymättömän rasvahapon vaikutuksia.

Rasvaisista kaloista saatavat omega-3-rasvahapot olivat tehokkaimpia. Eniten rasvaista kalaa syöneillä oli 39 prosenttia pienempi riski paksusuolen syöpään kuin vähiten kalaa syöneellä ryhmällä.

onityydyttymättömät rasvahapot määräävät ihmisen hyvinvointia myös elinkaaren loppupäässä. DHA-puutoksen uskotaan lisäävän dementian ja Alzheimerin taudin ilmaantumista. Välttämätön omega-3-sarjan rasvahappo on saatava ravinnosta. Oregonin yliopiston tutkijan Joseph Quinnin kaksoissokkokoe osoitti, että lisäravinteena nautituilla DHA-annoksilla ei ollut mitään vaikutusta Alzheimerin taudille tyypillisten henkisten ominaisuuksien rappeutumiseen.