Matkailu

Užupis – kaupunki-
valtio Vilnassa

Užupisin tasavallan virallisenoloinen raja Vilnelé-joella, Liettuan pääkaupungin Vilnan itäosassa.
Užupisin tasavallan virallisenoloinen raja Vilnelé-joella, Liettuan pääkaupungin Vilnan itäosassa.

Liettuan pääkaupunki Vilna osaa yllättää. Harva tietää, että sen keskellä sijaitsee myös pieni ”kaupunkivaltio” Užupis.

Vilnan vanhan kaupungin itäpuolella Vilnelé-joen mutkassa kukoistaa Užupisin ”tasavalta”. Užupis tarkoittaa sananmukaisesti ”toisella puolella jokea”. Taiteilijoiden ja käsityöläisten valloittama alue on pikkuhiljaa muuttumassa muodikkaaksi asuinalueeksi.

Suurin osa alueen juutalaisista asukkaista menetti henkensä holokaustissa, myöhemmin neuvostoliittolaiset tuhosivat myös Užupisin juutalaisen hautausmaan. Tuhon jäljiltä tyhjiksi jääneet talot alkoivat täyttyä hiljalleen. Ensin asunnottomat ja irtolaiset etsivät kattoa päänsä päälle, neuvostoajoista alkaen taiteilijat ja muut boheemit ovat vallanneet hylättyjä, huonokuntoisiksi käyneitä taloja. Liettuan itsenäistymiseen 1990 saakka kaupunginosan kuntoon ja asumiseen ei juuri kiinnitetty huomiota.

Nykyään alueella on runsaasti gallerioita, taiteilijoiden työhuoneita ja kahviloita sekä yleisölle avoin taidehautomo. Užupista verrataan usein Pariisin Montmartreen, eikä syyttä: alueen taiteilijoita osallistuu vuosittain Montmartren näyttelyihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valtio valtiossa

Vuonna 1997 asukkaat julistivat Užupisin tasavallaksi, Užupio Res Publika. Omin luvin perustetulla valtiolla on oikean valtion tavoin oma presidentti, kansallislaulu, valuutta, lippu, postimerkki - ja noin 12 hengen armeija.

Užupisin Tasavallan itsenäisyyspäivää vietetään aprillipäivänä, jolloin tullivirkailijat tarkastavat tulijat sillalla ja antavat virallisen leimansa, passittomille käteen. On pormestarin puhetta, paraatia, juhlahumua, teatteria ja musiikkia, kuten oikeaan kansallispäivään kuuluu. Ja tasavallan seteli on yhden oluttuopin arvoinen.

Humaani perustuslaki

Tasavallan perustuslait on kaiverrettu yhdeksällä eri kielellä metallilaattoihin Paupio-kadun muuriin. Lakien mukaan jokaisella on mm. oikeus tehdä virheitä ja olla ainutlaatuinen. Edelleen jokaisella on oikeus rakastaa ja hoitaa kissaa sekä oikeus kuolla – mutta se ei ole pakollista. On oikeus ymmärtää ja oikeus olla ymmärtämättä mitään, oikeus juhlia tai olla juhlimatta syntymäpäiväänsä ja niin edelleen. Humorististen lakien perustana ovat kuitenkin vakavasti otettavat arvot; väkivallattomuus, suvaitsevaisuus ja ihmisyyden kunnioitus.

Užupisin tasavallan ensimmäisen presidentin runoilija, muusikko ja elokuvaohjaaja Romas Lileikisin mukaan tasavalta on ”enemmänkin henkinen tila” ja valtion toiminta lähinnä erilaisia taidehankkeita. Niinpä kävijän on täysin mahdollista missä tahansa törmätä omaleimaiseen kuvataiteeseen, installaatioihin, esityksiin tai juhliin.

Yksi presidentin tunnetuimmista projekteista on amerikkalaisen muusikon Frank Zappan muistomerkin pystyttäminen Vilnaan. Mitäkö yhteistä Vilnalla ja Zappalla on? Ei mitään. Ja koomista kyllä, patsaan veistäjä Konstantinas Bogdanas valoi ennen vallankumousta Leninin rintakuvia.