Happovedet vaara luonnolle, eivät ihmiselle

– Mitä ongelmia Sirppujoessa onkin, vedenkuluttajan ei tarvitse niitä murehtia, vakuuttaa vesihuoltopäällikkö Kyösti Hallikainen.
– Mitä ongelmia Sirppujoessa onkin, vedenkuluttajan ei tarvitse niitä murehtia, vakuuttaa vesihuoltopäällikkö Kyösti Hallikainen.

Vakka-Suomen tärkein talousveden lähde, Velhoveden-Ruotsinveden makeavesiallas oli vuosikymmeniä ongelmallinen, ”luonnoton” vesialue, jossa tapahtui nopeita ja ajoittain hyvin haitallisiakin muutoksia. Pahimmillaan altaan vesi happamoitui nopeasti Sirppujoen tuomien, maaperästä lähteneiden sulfaattien ansiosta. Veden laadun muutoksesta seurasi sekä kalakantojen että kasvillisuuden dramaattisia muutoksia.

Näitä haittoja alettiin estää altaan rakentajille määrätyillä jokiveden kalkitusvelvoitteilla, jotka tehosivatkin hyvin.

– Tätä nykyä tilanne makeavesialtaalla on vakiintunut – ilmeisesti siksi, että ojituksia ja kuivatuksia ei tehdä valuma-alueella entiseen tapaan – eikä hoitotoimia enää tarvita, vakuuttaa Uudenkaupungin vesihuoltopäällikkö Kyösti Hallikainen. Makeavesialtaan veden pH-arvo 6 – 6,5 vastaa luonnon sisävesistöä.

Kaikkiaan noin 20 000 ihmisen pääasiallinen talousveden lähde on valuma-alueensa maaperän takia herkkä muutoksille. Aika ajoin Sirppujoessa ja makeavesialtaalla onkin happamuusongelmia. Mutta nämä ongelmat koskettavat vain luonnon eliökuntaa.

Yksi Sirppujoen herkkyyden pääsyistä on vähäinen vesimäärä. Joen keskimääräinen virtaama on kolme kuutiometriä sekunnissa. Vuosittaiset vaihtelut virtaama-arvoissa ovat kuitenkin suuret.

Jos happamuus aiheuttaa haitallisten metallien pitoisuuksien kohoamista, tämä ongelma pystytään poistamaan vesilaitoksella tehokkaasti käyttämällä saostuskemikaalina rautasulfaattia ja hiekka- sekä aktiivihiilisuodatusta, toteaa vesihuoltopäällikkö Hallikainen.

Viimeksi yllätys koettiin vuonna 2004, jolloin rentovihvilä-vesikasvi yleistyi voimakkaasti. Tämän kasvin runsaus osoittaa veden happamoitumista ilman mitään analyysejäkin. Vihvilä on yksi niistä harvoista vesikasveista, jotka käyttävät yhteyttämiseensä veden vapaata hiilidioksidia, jota on merkittäviä määriä saatavilla vain happamissa oloissa. Valtaosa kasveista käyttää bikarbonaattia, jossa muodossa veden hiili on emäksisemmissä olosuhteissa.

Velhoveden-Ruotsinveden makeavesialtaan ympäristössä on suojavyöhyke, jonka tarkoituksena on vähentää alueen vesistökuormitusta.

– Toistaiseksi altaassa ei ole havaittu rehevöitymisongelmia, mutta tärkeimmän typpi- ja fosforiravinteiden lähteen maatilatalouden aiheuttama kuormitus on kaikille suomalaisille vesistöille ainakin mahdollinen riski, toteaa vesihuoltopäällikkö Kyösti Hallikainen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.