Asuminen

Saatat istua harvinaisuuden päällä

Ylösnousemuskappelissa Bryggman on läsnä paitsi huonekaluissa myös patsaana.
Ylösnousemuskappelissa Bryggman on läsnä paitsi huonekaluissa myös patsaana.

Erik Bryggman tunnetaan arkkitehtina, ja vain harva tietää hänen suunnitelleen huonekaluja. Niitä jäljittää turkulainen tutkija, joka nostaisi Bryggmanin esiin myös monipuolisena sisustajana.

Oli vuosi 1929, kun monissa arkkitehtikilpailuissa vastakkain olleet Alvar Aalto ja Erik Bryggman saivat valmiiksi yhteisen työnsä. Heidän suunnittelemansa osasto Turun 700-vuotisjuhlamessuille otettiin vastaan funktionalismin manifestina Suomessa.

Molemmat, Aalto ja Bryggman, olivat kiertäneet Euroopassa hakemassa vaikutteita uudesta suuntauksesta. Antiikin Kreikan ja Rooman ihailu oli vaihtunut pelkistetympään muotokieleen.

Aalto ja Bryggman kokeilivat taivuttaa eurooppalaisten trendien mukaan metalliputkea huonekalujen jaloiksi. Bryggman jalosti niistä tuoleja ja sohvia. Aalto alkoi tehdä yhteistyötä turkulaisen puuseppä Otto Korhosen kanssa ja samalla metalli vaihtui puuksi.

– Bryggmanilla ei ollut yhtä vahvaa suhdetta huonekaluvalmistajiin. Hänen huonekalujaan ei valmistettu massatuotantona kuten Aallon, Åbo Akademin taidehistorian laitokselle väitöskirjaa tekevä Ulla Seppälä-Kavén kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turkulainen Bryggman sen sijaan suunnitteli huonekalut yksilöllisesti sopimaan kunkin rakennuksen arkkitehtuuriin, jolloin ne heijastivat rakennuksen tyyliä. Paikallisilla puusepillä riitti taitoa niiden toteuttamiseen.

– Huonekalut edustavat korkeaa käsityön laatua. Kuten hänen arkkitehtuurissaan myös huonekaluissa on hienovarainen käden jälki. Monet Bryggmanin töistä tunnistaa alaspäin kapenevista jaloista. Pinnat ovat pyöristetty reunasta, ne eivät ole suoria kuten Aallolla, Seppälä-Kavén kertoo.

Koska Bryggmanin huonekalut eivät lähteneet sarjatuotantoon, niiden määrä jäi pieneksi. Se on haaste Seppälä-Kavénille, joka pyrkii löytämään tutkimuksensa pohjaksi mahdollisimman monta Bryggmanin huonekalua. Ostamassa hän ei niitä ole, mutta kaipaa tietoa muun muassa väreistä.

Turun ammattikorkeakoulussa muotoilun historiaa opettava Seppälä-Kavén on löytänyt runsaasti piirustuksia. Ne ovat säilyneet arkistoissa hyvin ja todistavat, että Bryggman todella suunnitteli useita kymmeniä huonekaluja.

Ja valaisimia!

– Aikaisemmin tutkijat ovat nimenneet monissa Bryggmanin kohteissa olevat valaisimet Paavo Tynellin suunnittelemiksi. Piirustusten perusteella väitän, että Bryggmanin osuus suunnittelussa on ollut merkittävä.

Seppälä-Kavén kiinnostui Bryggmanin tuotannosta, sillä hänen huonekaluistaan ei ole olemassa seikkaperäistä tutkimusta. Tutkija arvioi huonekaluja olevan satoja.

– Verrattuna arkkitehtuuriin, Suomessa on tutkittu muutenkin vähän huonekaluja. Sama pätee tekstiileihin. Erik Bryggman on jäänyt arkkitehtinä Alvar Aallon varjoon, samoin hänen huonekalunsa. Erik Bryggmanin tytär Carin Bryggman uudisti myöhemmin isänsä sisustuksia, joten hänet unohdettiin vähän siinäkin mielessä.

Julkisissa tiloissa kuten Turun Ylösnousemuskappelissa, Kakskerran kirkossa, Scandic Plaza -hotellissa, Åbo Akademin kirjatornissa ja Turun museokeskuksessa on säilynyt Erik Bryggmanin huonekaluja.

– Hän suunnitteli myös Turun kermalle: hovioikeudenneuvoksille, johtajille ja agronomeille. On mahdollista, että jossain on vielä myynnissä hänen yksittäisiä huonekalujaan. Joku vuosi sitten paraislaisesta osto- ja myyntiliikkeestä löytyi pari tuolia. Osa vanhoista huonekaluista menee suoraan kaatopaikalle, sellaistakin valitettavasti vielä tapahtuu, tutkija toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seppälä-Kavén ei uskalla arvioida Bryggmanin huonekalujen hintaa.

– Se riippuu muun muassa siitä, tietääkö myyjä, että kyseessä on Bryggmanin suunnittelema työ, tutkija sanoo.

Aidon Erik Bryggmanin työn bongaus ei ole aivan helppoa, sillä suunnittelija seurasi eurooppalaista muotia. Ennen funktionalismia hänen töissään kiemurteli 1920-luvulla klassismi runsaina koristeina. Funktionalistisen käytännönläheisen kauden jälkeen kukoisti uusromantiikka 1940-luvulla ja sekin näkyy Bryggmanin töissä.

Ruotsissa ja Tanskassa kuten myös muualla Euroopassa alettiin suosia puuta ja sen pehmeyttä. Suomessa puuta oli arvostettu aina. Monet kokivat metallin kylmäksi.

– Bryggman käytti 1930-luvulla paljon jalavaa, mutta vähemmän koivua, joka oli suosittu, mutta ei niin arvokas huonekalumateriaali. Yksi Bryggmanin huonekalusuunnittelun mielenkiintoinen erikoisuus on komerosänky, joka nostettiin ylös päiväksi. Se sopi hyvin pieniin tiloihin.

Jos epäilet omistavasi Erik Bryggmanin suunnitteleman huonekalun, voit ottaa yhteyttä Ulla Seppälä-Kavéniin: ulla.seppala-kaven@turkuamk.fi tai puh. 044 9072138.

Oli vuosi 1929, kun monissa arkkitehtikilpailuissa vastakkain olleet Alvar Aalto ja Erik Bryggman saivat valmiiksi yhteisen työnsä. Heidän suunnittelemansa osasto Turun 700-vuotisjuhlamessuille otettiin vastaan funktionalismin manifestina Suomessa.

Molemmat, Aalto ja Bryggman, olivat kiertäneet Euroopassa hakemassa vaikutteita uudesta suuntauksesta. Antiikin Kreikan ja Rooman ihailu oli vaihtunut pelkistetympään muotokieleen.

Aalto ja Bryggman kokeilivat taivuttaa eurooppalaisten trendien mukaan metalliputkea huonekalujen jaloiksi. Bryggman jalosti niistä tuoleja ja sohvia. Aalto alkoi tehdä yhteistyötä turkulaisen puuseppä Otto Korhosen kanssa ja samalla metalli vaihtui puuksi.

– Bryggmanilla ei ollut yhtä vahvaa suhdetta huonekaluvalmistajiin. Hänen huonekalujaan ei valmistettu massatuotantona kuten Aallon, Åbo Akademin taidehistorian laitokselle väitöskirjaa tekevä Ulla Seppälä-Kavén kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turkulainen Bryggman sen sijaan suunnitteli huonekalut yksilöllisesti sopimaan kunkin rakennuksen arkkitehtuuriin, jolloin ne heijastivat rakennuksen tyyliä. Paikallisilla puusepillä riitti taitoa niiden toteuttamiseen.

– Huonekalut edustavat korkeaa käsityön laatua. Kuten hänen arkkitehtuurissaan myös huonekaluissa on hienovarainen käden jälki. Monet Bryggmanin töistä tunnistaa alaspäin kapenevista jaloista. Pinnat ovat pyöristetty reunasta, ne eivät ole suoria kuten Aallolla, Seppälä-Kavén kertoo.

Koska Bryggmanin huonekalut eivät lähteneet sarjatuotantoon, niiden määrä jäi pieneksi. Se on haaste Seppälä-Kavénille, joka pyrkii löytämään tutkimuksensa pohjaksi mahdollisimman monta Bryggmanin huonekalua. Ostamassa hän ei niitä ole, mutta kaipaa tietoa muun muassa väreistä.

Turun ammattikorkeakoulussa muotoilun historiaa opettava Seppälä-Kavén on löytänyt runsaasti piirustuksia. Ne ovat säilyneet arkistoissa hyvin ja todistavat, että Bryggman todella suunnitteli useita kymmeniä huonekaluja.

Ja valaisimia!

– Aikaisemmin tutkijat ovat nimenneet monissa Bryggmanin kohteissa olevat valaisimet Paavo Tynellin suunnittelemiksi. Piirustusten perusteella väitän, että Bryggmanin osuus suunnittelussa on ollut merkittävä.

Seppälä-Kavén kiinnostui Bryggmanin tuotannosta, sillä hänen huonekaluistaan ei ole olemassa seikkaperäistä tutkimusta. Tutkija arvioi huonekaluja olevan satoja.

– Verrattuna arkkitehtuuriin, Suomessa on tutkittu muutenkin vähän huonekaluja. Sama pätee tekstiileihin. Erik Bryggman on jäänyt arkkitehtinä Alvar Aallon varjoon, samoin hänen huonekalunsa. Erik Bryggmanin tytär Carin Bryggman uudisti myöhemmin isänsä sisustuksia, joten hänet unohdettiin vähän siinäkin mielessä.

Julkisissa tiloissa kuten Turun Ylösnousemuskappelissa, Kakskerran kirkossa, Scandic Plaza -hotellissa, Åbo Akademin kirjatornissa ja Turun museokeskuksessa on säilynyt Erik Bryggmanin huonekaluja.

– Hän suunnitteli myös Turun kermalle: hovioikeudenneuvoksille, johtajille ja agronomeille. On mahdollista, että jossain on vielä myynnissä hänen yksittäisiä huonekalujaan. Joku vuosi sitten paraislaisesta osto- ja myyntiliikkeestä löytyi pari tuolia. Osa vanhoista huonekaluista menee suoraan kaatopaikalle, sellaistakin valitettavasti vielä tapahtuu, tutkija toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seppälä-Kavén ei uskalla arvioida Bryggmanin huonekalujen hintaa.

– Se riippuu muun muassa siitä, tietääkö myyjä, että kyseessä on Bryggmanin suunnittelema työ, tutkija sanoo.

Aidon Erik Bryggmanin työn bongaus ei ole aivan helppoa, sillä suunnittelija seurasi eurooppalaista muotia. Ennen funktionalismia hänen töissään kiemurteli 1920-luvulla klassismi runsaina koristeina. Funktionalistisen käytännönläheisen kauden jälkeen kukoisti uusromantiikka 1940-luvulla ja sekin näkyy Bryggmanin töissä.

Ruotsissa ja Tanskassa kuten myös muualla Euroopassa alettiin suosia puuta ja sen pehmeyttä. Suomessa puuta oli arvostettu aina. Monet kokivat metallin kylmäksi.

– Bryggman käytti 1930-luvulla paljon jalavaa, mutta vähemmän koivua, joka oli suosittu, mutta ei niin arvokas huonekalumateriaali. Yksi Bryggmanin huonekalusuunnittelun mielenkiintoinen erikoisuus on komerosänky, joka nostettiin ylös päiväksi. Se sopi hyvin pieniin tiloihin.

Jos epäilet omistavasi Erik Bryggmanin suunnitteleman huonekalun, voit ottaa yhteyttä Ulla Seppälä-Kavéniin: ulla.seppala-kaven@turkuamk.fi tai puh. 044 9072138.