Matka Ukrainaan
on seikkailu
Pakettimatka merelle alkaa katuvalopylväästä. Ukrainalaisen yksityisyrittäjän numero roikkuu aakolmosesta, joka on teipattu pylvääseen pienen kaupungin kadun varressa.
Bussiyrittäjän bisnes on ajaa asiakkaat maailman matalimmalle merelle, Asovanmerelle.
Yhteistyökumppaneina bussiyrittäjällä on koko pikkuruisen merenrantakylän, Kirillovkan, majoituspaikat ja yksityiset huoneita vuokraavat asukkaat.
Palvelu pelaa, sillä bussiyrittäjä kuuntelee huolellisesti, millaisen majoituksen asiakkaat haluavat.
Puhelin soi kohta. Majoitus on löytynyt pensionaatista nimeltä Windows to Europe. Se kuulostaa lupaavalta, sillä perhehuoneeseen luvataan ilmastointi, jääkaappi, televisio sekä oma suihku ja wc. Uima-allaskin kuulemma on, sekä nurmikko asunnon edustalla. Kahvila ja nettiyhteys löytyvät. Hiekkarannalle on kymmenen minuutin kävelymatka.
Matka kohti Ukrainan etelää, lomakylään joka nuutuu talveksi, voi alkaa.
Länsi- ja itäautojen formularadalla
Matka etenee rattoisasti hiljaisilla teillä. Kilpa-ajot alkavat Zaporizzijan kaupungin jälkeen.
Tähän asti pikkubussin matkustajien ei ole tarvinnut jännittää liikennettä, joka on Euroopan tuhoisimpia. Nyt autoilijat ottavat asemia kuin formulat tullessaan lähtösuoraa seuraavaan mutkaan. Jos joku rako ilmestyy, sen joku autollaan heti tilkitsee. Ladat, bemarit, volgat ja opelit limittelevät ja lopulta asettuvat hermostuneeseen jonoon.
Jono valtatiellä hidastuu. Ruuhkainen jono on matkalla Asovanmeren lisäksi Krimille, joka on ukrainalaisten ohella myös venäläisten turistien suosikki.
Lomabussin kuljettaja on tyyppitapaus: tööttäilee hitaammin kulkevien takana, ja painaa jarrua viime tingassa jos edellä ajava ei ymmärrä väistää mittaamattomien auringonkukkapeltojen reunustamalle pientareelle.
Yhtäkkiä kuljettaja ottaa kurssin kohti peltotietä. Kännykkään kollegoilta tullut viesti varoitti, että tänään valtateillä partioiva miliisi pysäyttää kaikki autot papereiden ja leimojen tarkistamista varten.
Lopulta takaisin päätielle.
Määränpäässä lupaukset majoituspaikasta osoittautuvat perättömäksi mainokseksi: ilmastoinnin räminältä ei voi yöllä nukkua, televisio ei toimi koska ”satelliitti katoaa meren yllä”, vesi on suihkusta loppu ja peseytyminen täytyy tehdä välillä uima-altaassa. Altaan nurmikko on muovia ja nettiyhteyskin löytyy vain omistajan kännykästä.
Muutoin kaikki näyttää Kirillovkan pikkuruisessa kylässä kovin tutulta matkamuistomyymälöineen, jäätelökojuineen, ravintoloineen ja kahviloineen sekä erilaisine viihdykkeineen: on sirkusta, tivolia, saa kuvauttaa itsensä marakatin kanssa, tsaarin puvussa…
Asovanmeren rannalla ukrainalaiset, venäläiset ja valkovenäläiset ovat kuin missä tahansa Välimeren rantakohteessa. Paitsi että täällä myydään katukojuissa kaviaaria kuin jäätelöä.