Kaikki ovat varmasti yksimielisiä siitä, että kukat synnyttävät kauniita tunteita ja myös ympäristölle myönteisiä ajatuksia. Ei siis ihme, että maamme suurimpiin kuuluva leikko- ja ruukkukukkien kasvattaja, valtakunnallisesti toimiva turkulainen Lepolan puutarha on vaihtanut aikaisemman öljyyn ja kivihiileen perustuvan lämmitysjärjestelmänsä kotimaisten pellettien polttoon.
Ympäristöä kunnioittaviin arvoihin tukeutuvalle yritykselle haitallisten päästöjen vähentäminen oli itsestään selvyys, sanoo perheyrityksen hallituksen puheenjohtaja, puutarhaneuvos Jarmo Suominen. Reilut 80 vuotta toiminut yritys päätyi uuden lämmitysjärjestelmänsä valinnassa turvepelletteihin.
Tämä ehkä kavahduttaa energia-asioita tuntevia, sillä turve tiedetään jopa kivihiiltä pahemmaksi ilman saastuttajaksi ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjäksi. Mutta nykytekniikan myötä vanhat asenteet voi heittää romukoppaan. Tiiviiksi puristetun pelletin polttoarvo on erinomainen – selvästi korkeampi kuin paljon mainostetulla puuhakkeella.
Lepolan puutarhaan räätälöitiin kasvihuoneisiin soveltuva, nimellisteholtaan 1,5 megawatin kattila- ja lämmitysjärjestelmä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön taulukoiden mukaan kosteudeltaan noin 11-prosenttisen – eli selvästi puuhaketta kuivemman – turvepelletin energiasisältö on 5–5,2 megawattituntia tonnia kohti. Polton lämpöarvo on niin suuri, että ihan mihin kattilaan tahansa pellettejä ei voi syöttää. Jos turvepellettejä kasautuu suuren kattilan pohjalle palamaan, liekin lämpötila nousee helposti yli 600 celsiusasteeseen. Tällainen kuumuus pilaa muille polttoaineille tarkoitettujen tulisijojen arinat.
Mutta poltto-oloja voidaan säätää pellettien määrää ja polttoaikoja muuttelemalla, vakuuttaa puutarhan lämmittäjä/laitosmies Juha Hyytiä. Lepolan kukille energia siirtyy pellettikattilasta lämpimän veden mukana. Putkissa vesi ei saa kiehua, joten kasvihuoneisiin johdettavan veden lämpötila säädetään 80–90 asteeseen.
Lepolassa tärkeä biopolttoaineen valintaan vaikuttanut tekijä oli myös saatavuus. Puuhakkeen toimitusvarmuus ei pysty kilpailemaan turpeen kanssa etenkään kovina pakkastalvina. Tosin Lepolan puutarha joutui päättymässä olevan, poikkeuksellisen kylmän talven aikana polttamaan varakattilaksi jätetyssä laitteistossa hiiltä, kun pellettilämpö ei riittänyt yli kahden hehtaarin lasihuoneiden lämmittämiseen.
Pieniä määriä öljyä kyllä poltetaan niin sanottuna tukipolttoaineena yleisesti hake- ja pellettilaitoksissa huolto- ja korjaustatukojen aikana. Nyt säiden lauhduttua tilanne palasi taas toivotuille urille, ja vuosittain yli 12 miljoonaa tulppaania ja kolme miljoonaa gerberaa kasvattava puutarha on jälleen kotimaisen polttoaineen varassa, korostaa Jarmo Suominen.
Tätä nykyä Lepolan puutarha käyttää pellettejä 500 000 kuutiometriä vuodessa. Polttoainetta tuodaan VAPO:n varastolta Seinäjoelta kerran viikossa.
Pellettien poltto on täysin automatisoitu, vaivaton ja siisti prosessi, mikä oli Suomisen mukaan yksi valinnan kriteereistä.
Tärkeintä on kuitenkin taloudellisuus ja yrityskuva. Puutarhaneuvos Suomisen mukaan Lepolan ykköstavoite oli päästä eroon rikkipitoisen öljyn käytöstä. Toinen tavoite, jonka toteutuksessa on vielä hieman parannettavaa, on päästä eroon kivihiilen poltosta.
Ympäristöarvojen kunnioituksessa tärkeä kriteeri on myös kotimaisuuden suosiminen. Mutta myös raha ratkaisee. Turvepelletit ovat selkeästi edullisempi polttoaine kuin puuhake tai puupelletit. Tärkeää on myös se, että hinta pysyy vakaana. Viimeisen tilastovuoden aikana turvepellettien hinta pysyi käytännöllisesti katsoen samana, kun kaikkien vaihtoehtojen ostohinnat nousivat selvästi.
Lepolassa investointi pellettipolttoon oli onnistunut. Sijoitus maksaa puutarhaneuvos Suomisen mukaan itsensä takaisin noin viidessä vuodessa, ja tämän jälkeen uudistus tuo silkkaa voittoa.
