Siinä missä ulkotiloissa lensi loska ajoradan harjoituksissa, hehkui turvahallissa punaisia naamoja nurinajosimulaattorissa vietetyn tovin jälkeen.
– Menisi varmasti pari sekuntia aikaa tajuta, mitä tapahtui. Jos ei ole vaikeasti loukkaantunut, autosta pääsee varmasti ulos, joskin oven avaaminen on vaikeaa, saksalainen Daniel Fehl kertasi tunnelmia turvavöistä vapautumisen jälkeen.
Saksalainen Nils Kaisig ja belgialainen Sofie Krol puolestaan kokeilivat törmäyskelkassa, miltä tuntuu äkkipysähdys seitsemän kilometrin tuntinopeudesta.
– Törmäys oli aika kova. Eli kannattaa käyttää turvavyötä, vaikka nopeus olisikin pieni, he tuumivat.
Kuun puolivälissä alkanut intensiivikurssi toi Turkuun 60 opiskelijaa kymmenestä eri maasta. Kurssin tavoitteena oli opettaa sekä teorian että käytännön avulla ajoneuvojen päästöjen vähentämistä ja turvallista autoilua.
Pääosa osallistujista oli autotekniikan opiskelijoita, mutta joukossa oli myös autoelektroniikan sekä poltto- ja voiteluaineisiin keskittyvän orgaanisen kemian opiskelijoita. Kurssilla oli mukana 20 opettajaa sekä Suomesta että ulkomailta.
Järjestäjänä oli Turun AMK:n auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma yhteistyössä kymmenen muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Rahoittajana toimi EU:n Lifelong Learnig Erasmus -ohjelma. Kukin maa toimii vuorollaan isäntänä, ja Turusta on lähetetty opiskelijoita ulkomaille vuodesta 2005.
Taloudellisuutta
leiritunnelmissa
Pääosa ajasta vietettiin Turun AMK:n Sepänkadun tiloissa, mutta ohjelmassa oli retkiä myös muualle Varsinais-Suomeen. Paimion lisäksi ryhmä vieraili muun muassa Uudessakaupungissa Valmet Automotiven tehtaalla.
Opiskelijat olivat tiiviisti toistensa kanssa niin vapaa-ajalla kuin opetuksessakin. Tuloksena oli enemmänkin leirimäinen kuin koulumainen tunnelma, joka ei opettajien mukaan ollut ainakaan oppimisen esteenä, vaan päinvastoin.
Ympäristönäkökulmiin kuultiin kurssilla monta näkökulmaa, olivat ne sitten vaihtoehtoisia polttoaineita tai materiaalien uusiokäyttöä.
Itävaltalaisen Joanneumin ammattikorkeakoulun opettaja Gerhard Hanzl muistutti luennollaan, että yritysten tehokas toimitus- ja toimintaketju merkitsee myös ympäristöystävällisyyttä. Ympäristöystävällisyys on yhä useamman yrityksen prioriteettilistan kärkisijalla, ja Hanzl on kiinnittänyt huomiota erityisesti Aasian maiden kehitykseen, joissa oppimista tapahtuu jopa nopeammin kuin Euroopassa.
Tapahtuman järjestelyistä vastannut autotekniikan lehtori Markku Ikonen opetti kurssilaisille taloudellisen ajon perusteita. Painopisteenä oli erityisesti se, miten liikkeelle saadun auton liike-energiaa pitää suojella mahdollisimman hyvin. Esimerkkinä oli polkupyörä, jonka ajoperiaatteita voidaan soveltaa myös autoon.
– Ei polkupyörälläkään kiihdytetä täysillä ylämäkeen, ja vain siksi, että siellä pitää pysähtyä liikennevaloihin. Ylös pitää ajaa hissuksiin, ja vasta mäen päällä kiihdytetään vauhtia.
Ikonen muistutti myös siitä, miten hidas kiihdyttäminen ei ole suinkaan taloudellisin ajotapa. Sen sijaan auto pitää kiihdyttää mahdollisimman pian sellaisiin nopeuksiin, että vaihde voidaan laittaa isommalle.
Kaupungissa tilanne voi tietysti olla toinen. Kun Ikonen kyseli oppilailta, onko tyypillisempää käyttää väärin kaasua vai jarrua, oli suurimman osan mielipide se, että kuluttava ajo on turhien jarrutusten syytä.
– Jarrutusta kuitenkin edeltää aina tilanne, jossa kaasua on käytetty väärin eli liikaa, Ikonen oikaisee käsityksiä.
Ikosen mukaan vastaaville intensiivikursseille on ehdottomasti tarvetta jatkossa. Näin opiskelijat osaavat tulevissa työpaikoissaan ottaa ympäristöasiat huomioon, ja näyttää esimerkkiä muille. Eri maiden asiantuntijoiden välillä tapahtuva tiedon vaihto on tie kohti vihreämpää tulevaisuutta.
