Turku sai toisen kauppahallin, kun Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kulmaukseen valmistui vuonna 1901 kondiittori Johan Reinhold Lehtisen perustama yksityinen kauppahalli. Ajatus oli saanut tulta alleen, koska Eerikinkadun ja Linnankadun väliselle tontille viisi vuotta aiemmin rakennettu, professori Gustaf Nyströmin suunnittelema kunnallinen kauppahalli oli saavuttanut valtaisan suosion.
Lehtisen kauppahallin tontin omisti jo ennen vuoden 1827 suurpaloa vaakamestari Johan Christian Trapp . Palon jälkeen omistaja antoi arkkitehti Charles Bassin tehtäväksi suunnitella tontille uudet rakennukset, joista ensimmäinen, yksikerroksinen puutalo valmistui vuonna 1830 Uudenmaankadun kulmaukseen.
Trappin jälkeen tontti ehti olla muun muassa kunnallisneuvos G.A. Petreliuksen , Th. Holm & Co:n ja kondiittori J.R. Lehtisen omistuksessa. Lehtisen konditoria ja "naiskahvila" sijaitsivat Trappin rakennuttaman kaksikerroksisen päärakennuksen alakerrassa. Kahvila pysyi paikalla vielä senkin jälkeen, kun Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmarakennus oli siirtynyt Åbo Akademille.
Lehtisen konditorialla yli 50 vuoden taival
Lehtinen omisti 1900-luvun alussa koko kahvilakorttelin. Hän päätti kuitenkin purkaa kulmauksen puutalon ja rakennuttaa paikalle arkkitehti Helge Ranckenin luonnosteleman kauppahallirakennuksen.
Vastoin odotuksia kauppahalli ei osoittautunutkaan suureksi taloudelliseksi menestykseksi, ja Lehtinen myi hallinsa Littoisten tehtaan johtajalle, ruukinpatruuna Louis Schnittille . Kun kävi ilmi, että Schnitt aikoi hyödyntää rakennusta muuhun kuin kauppahallikäyttöön, kiinteistö vuokrattiin taas takaisin kaupungille. Kauppahallia kun pidettiin heikosta menestymisestä huolimatta tienoon asukkaille tarpeellisena. Kaupunginvaltuusto ehti jo pohtia hallin ostamista, mutta päätyi kuitenkin sen vuokraamiseen.
Sittemmin Lehtisen konditoria siirtyi Hämeenkadun ja Kaskenkadun kulmaukseen, ja sieltä edelleen Sammon taloon Yliopistonkadulle. Suositun konditoria-kahvilan pitkä historia päättyi 1950-luvun lopulla.
Tappiota tuottava kauppahalli purkuun
Uudenmaankadun hallin kaupankäynti ei vilkastunut, ja yritys tuotti kaupungille jo tuntuvia tappioita. Vuokra-ajan umpeuduttua Turku ei enää halunnut jatkaa sopimusta. Pian kauppahallista tuli taas yksityinen yritys.
Vuonna 1920 koko kauppahallin kortteli päätyi vastaperustetun Åbo Akademin omistukseen. Keväällä arkkitehti Alex. Nyström sai tehtäväkseen suunnitella Trappin vanhan empiretalon ja hallirakennuksen muuttamisen korkeakoulun käyttöön sopiviksi. Kauppahallin tilat muutettiin luentosaleiksi, ja ne palvelivat pitkään, aina vuoteen 1977 asti Åbo Akademin opiskelijoita.
Seuraavana vuonna Akademin vanhat Hämeenkadun varren tilat purettiin. Raivattu tontti lojui kuitenkin tyhjänä parikymmentä vuotta, ennen kuin jotakin tapahtui.
Viimein vuonna 1998 Åbo Akademin säätiö käynnisti kaivaukset tontilla. Seuraavana vuonna Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmaukseen nousi Gripen, uusi hallintorakennus. Akademi on asettautunut rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen, ja muut tilat vuokrattiin pois.
Talon työnimenä oli vielä rakentamisaikana Hallen, vanhan kauppahallin muistoa kunnioittaen, mutta lopulta rakennus sai nimen Gripen. Arkkitehtitoimisto Siggen suunnittelemassa nelikerroksisessa rakennuksessa on kaikkiaan noin 3 300 neliötä.
Rakennuksen suojissa työskentelee opiskelijoiden lisäksi muun muassa arkkipiispan toimiston, hovioikeuden, Akademin hallinnon sekä tiedekuntien kanslioiden väkeä.
Talon alle on sijoitettu arkistotiloja ja parkkipaikkoja.
ERJA TAPANA
• Lähde: Harri Kalpa, Turku eilen ja tänään.
