Sunnuntai

Pelon ja häpeän susikohu

TS/Ante Johansson
TS/Ante Johansson

Tappajasudet tuottivat pitkän ja tiiviin jatkokertomuksen suomenkielisiin sanomalehtiin Sanomia Turusta ja Auraan . Dosentti Antti Lappalainen on todennut, että 1880-luvun alussa sanomalehtiä oli jo useita, joten surmat nousivat aikansa mediatapahtumiksi.

Lappalaisen kirjassa Suden jäljet (2005) on yhdistetty eri lehtien ja kirkonkirjojen tiedot ja näin ynnätty, että sudet tappoivat Varsinais-Suomessa noina vuosina 22 iältään 2-10-vuotiasta lasta. Nämä olivat Suomessa viimeiset tunnetut susien aiheuttamat ihmishenkien menetykset, joita vuodesta 1710 lähtien on kirkonkirjoihin merkitty kaikkiaan 175.

Täkäläinen surmien sarja alkoi, kun 18. tammikuuta 1880 Kalannissa Velluan kylässä suden kerrottiin syöneen räätälimestari W. Hörnbergin kahdeksanvuotiaan pojan, jonka äiti oli lähettänyt viemään perunoiden pesuvesikiulua ulos. Sanomia Turusta -lehden yksityiskohtaisen kuvauksen mukaan akkunasta näkyi maassa kiulu 19 sylen (noin 30 metrin päässä) tuvasta, muttei poikaa missään. Naapurit olivat nähneet kaksi sutta pellolla, ja myöhemmin pojan vaatteita ja ruumiin kappaleita löytyi eri paikoista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toimittaja varoitti vanhempia:

"Koululapset liikkuvat aamulla ennen klo 8, ja ehtoolla jälkeen 6:den ja vielä iltakoululaiset jälkeen 8:kin. Vanhemmat, olkaat varoillanne."

Kuntiin oli noina vuosina saatu perustettua kansakouluja, ja toimittaja aprikoi, mahtavatko jotkut "hölmöläiset" saada susista syyn jopa vastustaa kouluja.

Äidit itkemään, miehet metsälle

Kun keväällä 1880 Laitilassa, Nousiaisissa, Mynämäellä ja Aurassa oli lapsi joutunut suden tappamaksi, vaadittiin virkamiehiä vastuuseen.

Sanomia Turusta -lehti kauhisteli, miltä lapsen tuollainen kuolema voikaan tuntua ja vetosi Suomen äiteihin: "Kääntykää yhteisesti tätä surkeuttanne valittamaan läänin maaherranvirastoon... Äitien kyyneleet hellyttävät paljoa paremmin asianomaisten tunteita, kuin pitkät soimaukset sanomalehdissä."

Kesällä 1880 ilmoiteltiin tapporahoista ja järjestettiin alueellisia susijahteja, jotka epäonnistuivat, vaikka esimerkiksi Karjalassa oli metsälle kuulutettu sakon uhalla kaikki ripille käyvät miespuolet. Jahteja moitittiin lehdissä niin kärjekkäästi, että 1 700 miehen jahtia Marttilassa johtanut jahtivouti halusi puolustautua. Hän vieritti syytä naapurikuntalaisten niskaan:

"Mutta tietysti Liedon pitäjäläiset tekivät tämän jahdin niin laimeasti ett'ei parempaa loppua ollut odottamistakaan. Sudet juoksivat edellämme ja niiden piti saaman vastuksen lieto- ja pöytyäläisiltä; mutta mitä pilaa! Ei petojen päähän pöllähtänyt pötkiä loikerrelen maantietä myöden... En myös ihmettelemättä voi olla siitä laimeudesta ja huolettomuudesta, kun Turun kaupungissa asuvat metsästäjätkin osottivat poissa-olollansa tästä äsken kerrotusta jahdista."

Syksyllä 1880 lehdet kertoivat suden tappaneen lapsen Mynämäessä, Paimiossa, Laitilassa ja Vehmaalla, syöneen lampaita ja uhanneen aikaihmisiä.

Sanomia Turusta - lehden toimittaja kyseli, ovatko kunnat huolimattomat vai halveksivatko lapsen henkeä, koska eivät ryhdy tehokkaampiin toimiin. Länsi-Suomen poikia ripitettiin: "Veltot, laiskat ja huolimattomat ovat ne, jotka venyvät vuoteillaan, kun sudet syövät heidän lapsiansa."

Kurja maine maailman silmissä

Pääkaupungissakin oli havahduttu. Siellä ilmestyvä Uusi Suometar julkaisi nimimerkillä "Suomalaisia vanhempia" pitkän kirjoituksen, jossa vaadittiin poistamaan tämä Suomen mainetta heikentävä uhka. Juttu julkaistiin 30.10.1880 myös Sanomia Turussa -lehdessä:

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Ulkomaan sanomalehdet halukkaasti hakevat semmoisia uutisia, jotka nostavat karvat pystyyn heidän lukijainsa päässä. Harvoin saadaan niitä lukea meidän maasta, mutta jok'ainoa kertomus lapsesta, jonka sudet ovat Suomessa syöneet, on kiertänyt Euroopan sanomalehdissä. Tällä hetkellä luetaan Laitilan, Paimion ja Vehmaan nimet kaikkialla meidän maamme-osassa ja kaikkialla herättävät ne inhoa. Se on surkeata, se saattaa maamme pahaan maineeseen, se tekee meidät kurjiksi Euroopan silmissä."

Kirjoittajan mukaan voimakas ja mielevä kansa ei sallisi tällaista; englantilaiset eivät levänneet ennen kuin olivat tappaneet saarestaan viimeisenkin suden!

Sanomia Turusta jatkoi pian, että susiuutiset synnyttävät luulon, että kaukainen Suomi - joka tuolloin haki kansallista identiteettiään - on "jonkun hottentottien maan vertainen, jossa kansa on aivan voimaton puolustamaan itseään metsän petoja vastaan".

Marraskuussa 1880 Turussa pidettiin iso kokous, jossa asetettiin komitea, ehdotettiin rahankeräyksiä metsästyksen rahoittamiseksi, kaavailtiin pyssyjen hankkimista, myrkytettyjen haaskojen asettamista maastoon sekä susikuoppien ja -tarhojen rakentamista.

Senaatti korotti ampumarahoja ja lähetti tunnetun itäsuomalaisen sudensurmaajan Ignoi Vornasen poikineen tänne käymään sotaa susia vastaan.

Miten varjella pieniä lapsia?

Karmivin vaihe oli vasta tulossa. Lehtien mukaan vuonna 1881 toukokuusta marraskuuhun sudet surmasivat kolmetoista lasta Nousiaisissa, Mynämäessä, Karjalassa, Maskussa, Vahdolla, Laitilassa ja Vehmaalla.

Lehdissä myönnettiin, että lapsien valvonta on vaikeaa, mutta toivottiin, ettei alaikäisiä päästetä yksin metsään, niin kuin oli tapahtunut esimerkiksi Karjalan Valtalan kylässä.

Aura kummasteli, että paikkakunnalla, jossa susi on tehnyt niin monta tuhotyötä kuin Karjalassa, yhdeksänvuotias poika lähetetään karjaan. Aura painotti, ettei lasta saa päästää pirtin ovesta askeltakaan ilman aikaihmistä suojaamassa. Susien kerrottiin Vahdolla kylien lähellä suorastaan väijyvän uutta saalista.

Uutisten mukaan uhreiksi joutuneet lapset olivat olleet esimerkiksi leikkimässä likellä torppaa, marjoja poimimassa, vettä hakemassa likeisestä kaivosta tai matkalla äitiään vastaan. Parin kuvauksen mukaan lapsi vietiin porstuasta tai melkein äitinsä käsistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sanomia Turusta puolusti uhrien vanhempia, joita oli syytetty ruokottomuudesta. Ei kai ole ruokottomuutta, jos susi vie lapsen porstuasta - niin kuin oli käynyt Vahdon Lavamäessä? Ei kai ole ruokottomuutta Vehmaan tapaus: kolmen suden lauma hyökkäsi, kun kaksi lasta oli menossa asioille viereiseen torppaan? Susi nappasi toisen lapsista torpan eteisessä, vaikka lähellä työskentelevät venäläiset sotamiehet yrittivät estää.

Kirjoittaja parahti, ettei lapsia voi vangita tuvan seinien sisään ja odottaa, että hyvä Jumala vie sutensa pois.

Yhtenäinen jahtilinja Porista Uskelaan?

Dosentti Antti Lappalainen on summannut, että lehtikirjoittelun vauhdittamana Turun seudun susiongelmasta tuli kesällä 1881 ratkaisua vaativa sisäpoliittinen kysymys.

Elokuussa 1881 Aura lainasi Suometarta , joka kysyi, onko kaikki voitava tehty. Senaatin viimeisin palkintolupaus ainakin oli toimittajan mielestä omituinen, koska sen mukaan 500 markkaa saa sellaisen suden tappaja, joka todistettavasti on ihmistä ahdistanut tai surmannut.

"Pitääkö nyt metsästäjän sutta tavatessaan ensin antaa sen purra itseänsä, ennenkuin sen ampuu, vai kuinka on toteen näytettävä, että susi on ihmistä ahdistanut?" toimittaja viisasteli.

Vaadittiin järjestettäväksi isoja jahteja, joita sotamiehet voisivat vahvistaa.

Eräs ajattelija esitti kattavinta mahdollista menettelyä: Jahtipiirin alkulinja vedetään Porista Huittisten, Vampulan, Alastaron, Loimaan, Kosken, Perttelin ja Uskelan kautta meren rantaan, koska tämän piirin sisällä otaksuttiin vaarallisten susien oleskelevan. Tälle linjalle asetettaisiin aseistettuja miehiä kuuden sylen eli noin kymmenen metrin välein, mikä koko linjalla tekisi 15 000-18 000 miestä. Jahtilinja etenisi vajaassa vuorokaudessa rannikolle, jossa olisi vielä ruuhi-miehiä vahtimassa, etteivät sudet pääse saaristoon pakoon.

Murheen veisu ennen surmanluoteja

Lapsien surmista ja jahdeista uutisoinnin lomassa molemmat sanomalehdet julkaisivat marraskuussa 1881 nelisäkeistöisen runon "Moinen maa", joka henki tilanteeseen turhautumista.

Samoihin aikoihin hallitus ryhtyi viimein tositoimiin. Senaatti lähetti paikalle Oulun pataljoonasta majuri A. R. Thuringin sekä venäläisiä ammattimetsästäjiä eli lukaaseja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pieni juttu Aurassa 5. tammikuuta 1882 kertoikin sitten, että lapsen syöjä oli surmattu 2. tammikuuta. Molemmat lehdet julkaisivat kuun puolivälissä Thuringin kertomuksen, jonka mukaan hän oli kymmenen lukaasin, paikallisten metsästäjien sekä kaartinpataljoonalaisten kanssa jahdannut joulukuun puolivälistä lähtien susia Mynämäessä, Nousiaisissa ja Vahdolla. Kahdeksan suden jälkiä tavattiin.

"Yksi erittäin suuri vanha koiras, yksi vanha naaras ja yksi poika ovat usein näyttäytyneet Karjalan ja Valperin välillä, joilla paikoilla juuri enin on lapsia viety. Syystä ovat siis nämä sudet ennen muita hävitettävät, ja naaraksen onkin metsästäjäIvan Pakljaonnistunut ampua Valperin kylän tienoilla."

Torpparinpoika Matti Hillberg Mynämäestä sai yli viikkoa myöhemmin, 11. tammikuuta, kaadettua lukaasien saarroksista karkuun päässeen suuren vanhan koirassuden.

Lastensurmat loppuivat. Viisivuotias Kalle Grönroos , jonka susi raateli Vahdolla 7. marraskuuta 1881, jäi tiettävästi susien viimeiseksi ihmisuhriksi Suomessa.

Vihan ja inhon vallassa Länsi-Suomen sudet hävitettiin noina vuosina sukupuuttoon.

Helmikuussa 1882 lehdet mainostivat turkulaisen tunnetun valokuvaamon erikoista nähtävyyttä: Hillbergin ampuma suurenpuoleinen koirassusi, jota lasten tappajaksi vahvimmin epäiltiin, oli "nähtävänä sisustettuna hra Reinberg 'in luona Linnakadun talossa N:o 31 B pientä pääsymaksua vastaan."

RITVA SETÄLÄ

TS/Ante Johansson
TS/Ante Johansson
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
teku
susi vie
Tilanne on nyt toinen kuin 1880-luvulla. Susi ei ole tyhmä, tulloin sudesta riskinotto kannatti, mutta nykyään Länsi-Suomen sudet on ajettu ahtaalle, eivätkä ne tässä uudessa tilanteessa hevin käy lasten kimppuun. Kaikki tietenkin on mahdollista, seurauksena olisi taas sama kuin runsas sata vuotta sitten, sudet tapettaisiin Länsi- Suomesta.

On itseäikin lapsena peloteltu, jos et ole kunnolla, niin susi vie tai taivaanpappa pudottaa kuuman kiven päähän. Voi vain kuvitella, kumpi vaihtoehto on todennäköisempi lapsen näkövinkkelistä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
MÄÄ
VAROITUS
Homo Sapiens on hirvein ja julmin peto. Kannattaa varoa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mää kans
Vast: VAROITUS
Juu, ja eläimistä koira tappaa eniten koiria ja ihmisiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.