Euroopan turvallisuusjärjestön roolin viimeaikainen vahvistuminen tuli yllätyksenä ministeri Jaakko Iloniemelle , joka johti Suomen valtuuskuntaa Helsingin Ety-kokouksessa 1975 ja oli mukana jo sitä kaksi vuotta aikaisemmin edeltäneessä ulkoministerikokouksessa Espoossa.
- Tuolloin ei osattu ollenkaan arvioida, että järjestö voimistuu tällä tavalla. Koko ajattelutapahan liitettiin kylmän sodan kauteen. Silloin oli vastakkain kaksi yhteiskuntajärjestelmää, jotka tällaisen mekanismin kautta olivat yhteistoiminnassa. Järjestö ei kuitenkaan voi nyt hyvin. Se on kriisissä.
- Kun Neuvostoliitto hajosi, järjestön luonne muuttui aika tavalla. Siitä tuli jonkin verran vähemmän eurooppalainen, kun suurin osa uusista jäsenistä ei ollut perinteiltään eikä kulttuuriltaan eurooppalaisia. Venäjän sisäinen poliittinen muutos on ollut aikamoinen senkin jälkeen, kun presidentti Boris Jeltsinin kausi päättyi.
Mitä Venäjä oikein tahtoo?
Iloniemen mukaan on hyvin vaikeaa nähdä, millaisia tuloksia ensi viikon kokouksesta saadaan, varsinkin kun Venäjä on tehnyt esityksen uuden turvallisuusjärjestelmän aikaansaamisesta.
- Moskovassa on sanottu, ettei sitä ole tarkoitettu syrjäyttämään Etyjiä. On kuitenkin vaikea nähdä, miten uusi järjestelmä voitaisiin luoda niin, ettei sillä olisi päällekkäisiä tehtäviä Etyjin kanssa. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on suhtautunut ymmärtäväisesti ehdotukseen. Washingtonissa on puolestaan sanottu, etteivät he tiedä mihin uutta turvallisuusjärjestelmää tarvitaan.
Muskeleita puuttuu
Arhi Palosuo oli Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksessa puheenjohtajan pöydän takana presidentti Urho Kekkosen oikealla puolella käsisihteerinä. Palosuo pitää nyt 2000-luvulla hyvänä, että Etyj sinnittelee eteenpäin.
- Kukaan ei uskonut, että tästä tulee näin pitkävaikutteinen prosessi.
Palosuo sanoo, ettei Etyjillä valitettavasti ole muskeleita vastata sille esitettyihin suuriin toiveisiin.
- Järjestössä on kuitenkin tiettyä elinvoimaisuutta. Se kokoaa merkittäviä valtioita: EU:n jäsenet, Nato-maita ja myös muita Euroopan ulkopuolisia valtioita, sanoo EU:n tehtävistä eläkkeelle jäänyt Palosuo.
Syntyykö uutta näköalaa?
Etyjin kymmenvuotisjuhlia 1985 ja ulkoministerikokousta 1992 isännöinyt nykyinen kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrynen (kesk) sanoo, että järjestön rooli vahvistui Neuvostoliiton hajoamisen myötä.
- Uskoin sen tulevaisuuteen. Viime vuosina on kuitenkin keskitytty ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin. Turvallisuuspolitiikan rooli on jäänyt taustalle, vaikka se tuli kyllä Georgian tapauksessa korostetusti esille.
- Sillä puolella Etyjin merkitys voi kasvaa, etenkin jos Venäjän aloitteen pohjalta syntyy jotain uutta näköalaa. Myös talouspuoli on jäänyt taustalle. Sekin on tärkeä sektori ja kaipaisi läheisempää yhteistyötä Euroopan neuvoston ja Ety-järjestön kesken.
Etykin kymmenvuotisjuhlat Väyrynen taas muistaa siitä, että Neuvostoliiton uusi ulkoministeri Eduard Shevardnadze tuli silloin maailman tietoisuuteen.
- Paikalla olivat myös USA:n ulkoministeri George P. Shultz ja kaikki Euroopan ulkoministerit Tanskan Uffe Ellemann-Jenseniä lukuunottamatta. Hän katsoi parhaimmaksi olla kalassa, Väyrynen sanoo.
