Treffi

Korkeus on valttia

TS/Mikael Rydenfelt<br />Juhani Salonen (edessä), Pentti Paukku, Mika Ruohomäki ja Risto Heiskanen näyttävät, että lähietäisyydellä toimii hyvin.
TS/Mikael Rydenfelt
Juhani Salonen (edessä), Pentti Paukku, Mika Ruohomäki ja Risto Heiskanen näyttävät, että lähietäisyydellä toimii hyvin.

Radioharrastajia luonnon helmassa? Mitä kummaa?

Niin, kun tulee puhe radiolaitteita harrastavista, on ensimmäinen mielikuva helposti huoneessaan kyhjöttävistä, radioitaan näpertävistä hahmoista. Itkuhälyttimen virkaakin toimittavien PMR446-radiopuhelinten - tuttujen kesken pemarien - parissa häärivien Turun alueen harrastajien kohdalla kyse on kuitenkin harhakuvasta.

- Hyviä yhteyspaikkoja etsiessä tulee samalla ulkoiltua. Yhteyden saamisessa korkeus on valttia ja korkeille paikoille kiipeäminen käy kuntoilustakin, Pemari Turku -seuran perustajiin kuuluva Mika Ruohomäki toteaa.

Yksi harrastajien suosimista korkeuksista on Luolavuori, jossa seuran perustajat ottivat ensimmäisen PMR-yhteyden, runsaan kymmenen kilometrin päähän Ruskolle. Nykyinen yhteysennätys, Pöytyän Kärilänmäeltä Malminkartanoon Helsinkiin, on kokonaista 135 kilometriä.

- Säätilatkin vaikuttavat asiaan. Pakkaspäivät ja kesäillat ovat parhaita tilanteita yhteyden, siis radioslangilla kuson saamiselle, Ruohomäki kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kipinänä harrastajille toimii kuson saaminen pienillä wattimäärillä.

- Kyllähän kännykällä saa yhteyden vaikka miten kauas, mutta kuso 135 kilometrin päähän pemarilla on aivan eri juttu. Semmoisen kun saavuttaa, niin tuleehan siinä tyytyväinen olo, Ruohomäki kuvailee.

Mutta mitä tapahtuu, kun kuso on saatu?

Ruohomäen mukaan ensiksi vaihdetaan sijaintitiedot, mutta samalla voi vaihtaa kuulumisiakin.

Ei bemari vaan pemari

Pemariaktiiveja löytyy Turun alueelta Ruohomäen arvion mukaan kuutisentoista, minkä lisäksi mukana pyörii toisinaan parikymmentä vähemmän aktiivista harrastajaa.

Innokkaalla harrastajalla saattaa vierähtää radiopuhelimen ääressä useampikin tunti. Viikonloppujen yökusot voivat venähtää pidemmiksikin. Ajan lisäksi harrastus vaatii rahallista panostusta.

- Yhteyspaikkoja etsiessä menee tietysti rahaa bensoihin. Ja paneutuneemmilla harrastajilla kuluu enemmän, laitteetkaan kun eivät ole ilmaisia, Ruohomäki huomauttaa.

Pemari Turku on saanut myös oman maskottinsa, erään harrastajan piirrettyä PMR-porukkaa kuvaavan Digi-ukkelin. Maskotilla koristettuja paitoja on kaupan seuran internetsivuilla.

- Digi-ukkeli kuvaa hyvin tähän touhuun liittyvää seikkailumieltä ja uusien, syrjäisten paikkojen löytämisen iloa. Mennään ja etsitään pitkin metsiä, jotta kuso löytyisi, Ruohomäki naurahtaa.

Seuran nimi ei ole välttynyt väärinkäsityksiltäkään.

- Useaan otteeseen meitä on luultu autoliikkeeksi, mutta aina olemme joutuneet tuottamaan pettymyksen. Pemari kun on eri asia kuin Bemari.

JUKKA KITTILÄ

TS/Mikael Rydenfelt<br />Pentti Paukku ottaa yhteyttä. Pemariaktiiveja on Turun alueella arviolta kuutisentoista.
TS/Mikael Rydenfelt
Pentti Paukku ottaa yhteyttä. Pemariaktiiveja on Turun alueella arviolta kuutisentoista.