Extra

Aimo Massisen kyselypalsta Aimo Annos: Mikä on veronmaksajien
rooli roskapankissa?

Kerro nyt parahin Aimo ihan kansantajuisesti, mikä on roskapankki. Kaikki me nyt luemme otsikoista, kuinka suuressa maailmassa pankit menevät nurin ja perustetaan näitä roskapankkeja. Mikä rooli on veronmaksajilla ja valtiolla roskapankissa? Tiedämme, että on roskaruokaa, roskapostia, roskalehtiä, mutta roskapankki onkin hyvä juttu!?

Tavis

Roskapankki-käsite tuli useimmille tutuksi meillä Suomessakin oman talous- ja pankkikriisimme aikana 1990-luvulla. Meidän roskapankkimme nimi oli silloin Arsenal. Roskapankilla tarkoitetaan yleensä valtion tai keskuspankin omistamaa omaisuudenhoitoyhtiötä, johon on kasattu pankkien omistuksessa olleita yliarvostettuja omaisuuseriä. Pankki on esimerkiksi ostanut kiinteistön tai yrityksen ylihintaan tai sen arvo on joka tapauksessa ostohetken jälkeen laskenut merkittävästi. Kirjanpitosäädösten mukaan pankin pitää kirjata omistuksensa käypään arvoon.

Kun varallisuusarvot laskevat laajalla rintamalla, tietää se pankeille vaikeuksia, sillä pankki lainaa rahaa taseessa olevaa omaisuutta vastaan. Määräysten mukaan pankilla pitää olla omaa pääomaa vähintään kahdeksan prosenttia ja loppu voi olla lainarahaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos pankin oman omistuksen arvo laskee, pitää sen vähentää myös lainoituksensa määrää, jotta se voi selvitä sitoumuksistaan. Tässä tapauksessa pankilla on kaksi vaihtoehtoa: se yrittää kerätä uutta pääomaa eli pyytää esimerkiksi omistajiltaan lisää rahaa. Toinen vaihtoehto on, että pankki vähentää lainanantoaan. Ääritapauksessa pankki voi jopa irtisanoa yrityslainojaan, mutta yleensä se merkitsee lainahanojen sulkeutumista.

Roskapankin tarkoituksena on turvata pankkien normaali lainananto, sillä roskapankkiin siirretään pankkien epäkuranttia omaisuutta. Roskapankin perustaminen tietää yleensä lisää menoeriä veronmaksajille, mutta parhaassa tapauksessa roskapankin omistaja voi tehdä voittoakin, sillä suhdanteiden jälleen parantuessa roskapankkiin siirrettyjen omaisuuserien arvo voi myös nousta merkittävästi.

Millä rahalla velkainen USA tukee pankkeja?

Millä rahalla USA:n liittohallitus voi tukea pankkeja, kun on itse korviaan myöten velassa. Kuka hallitukselle antaa rahaa lainaksi? Talouskriisin syynä on mainittu liian monille maksukyvyttömille ihmisille annetut asuntovelat. Mutta eikö kalliilla Irakin-sodalla ole mitään osuutta asiaan? Eikö se ole merkittävä osa sitä yli varojen elämistä, josta pohjimmiltaan on kysymys?

Hämmästynyt

Tukirahat kanavoidaan pääasiassa USA:n liittovaltion keskuspankin Fedin kautta. Fedillä on monopolioikeus luoda rahaa. Perinteisesti tämä tarkoitti setelipainon pyörittämistä, mutta nykyään keskuspankeilla on paljon hienovaraisempia välineitä käytössään. Keskuspankki voi antaa pankeille luottoa erilaisia vakuuksia vastaan. Vakuuksiksi käyvät muun muassa erilaiset osakkeet ja muut arvopaperit.

Viime viikkojen finanssikriisin ongelmana on ollut, että pankit eivät ole lainanneet toisille pankeille. Pankkien välisissä lainoissa on vaadittu niin pitävät vakuudet, että rahamarkkinat uhkasivat tyrehtyä kokonaan. Rahamarkkinoilla toimii yksinkertainen sääntö: mitä suurempi riski, sen korkeampi korko.

Keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia rahamarkkinoiden vakaudesta. Se voi olla vakuuksien kanssa löysäkätisempi kuin yksityispankki, sillä viime kädessä se joutuu ottamaan koko rahoitusjärjestelmän haltuunsa, jos markkinat ajautuvat täydelliseen katastrofiin. Keskuspankki nojaa kuitenkin viime kädessä valtioon, jolla on varma ja pysyvä tulonlähde: verotusoikeus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maksukyvyttömiä ihmisiä on turha syyttää nykyisestä talouskriisistä. Niin sanottuja subprime-lainoja ottaneista ihmisistä harva tajusi, että hänen lainansa paketoidaan isoon lainasalkkuun, joka muutetaan arvopaperiksi ja myydään sijoittajille ympäri maailmaa. Subprime-kriisissä pahimmat virheet tekivät ostajat, jotka ostivat kovaan hintaan kelvottomia mutta kauniiksi kuorrutettuja arvopapereita.

Pelkkä subprime-kriisi olisi sinänsä ollut pieni kolhu maailmantaloudelle. Kun mukaan liitetään amerikkalaisten kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuus, maan vaihtotaseen valtava vaje ja julkisen talouden mittava alijäämä, on myrkky-cocktail valmis. Luonnollisesti myös Irakin-sota on ollut Yhdysvalloille merkittävä taloudellinen lisätaakka.

Velkaantumisen syynä on löyhä rahapolitiikka, minkä takia korot ovat olleet alhaalla ja rahaa on ollut tarjolla mitä mielikuvituksellisimpiin hankkeisiin. Halvan rahan ikävin puoli on ollut, että erilaiset varallisuusarvot, kuten asuntojen ja osakkeiden hinnat, ovat nousseet pilviin. Ihmiset ovat luulleet olevansa rikkaampia kuin oikeasti ovat. Finanssikriisi on rikkonut tämän harhakuvan, joten ihmisten pitääkin sovittaa menonsa aiempaa matalammalle tasolle.

Mistä Kristonkatu on saanut nimensä?

Äskettäin kerroit, että Turun pisin katu on Linnankatu ja lyhyin katu on puolestaan Kristonkatu Kaerlassa. Nyt haluankin Kristo-pojan äitinä tietää, mistä tai kenen mukaan kyseinen Kristonkatu on saanut nimensä? Koetin kahdestakin eri kartasta etsiä tätä katua, mutta se lienee liian lyhyt karttoihin piirrettäväksi, sillä sitä ei löytynyt. Sen sijaan Kristonpolku löytyi. Kristonkatu lienee sen lähistöllä.

Kriston äiti

Turun Kristonkatu on todellakin pikku pätkä Kristonpolun ja Kreetankadun välissä. Lyhyytensä vuoksi sitä ei ole kaikkiin karttoihin merkitty, mutta esimerkiksi Turun seudun karttapalvelun nettikartassa se kyllä näytetään. Kaupungin nimistöstäkin se haulla löytyy vaivatta.

Kristonkatu ja Kristonpolku liittyvät tietenkin Aleksis KivenNummisuutarien henkilönimistöön. Koko se Impivaaran liikunta- ja urheilukeskuksen lähialue on omistettu Aleksis Kivelle, sillä siellä on Impivaarantie, Jukolantie, Kurrapolku, Seunalantie, Viertolanpolku ja niin edelleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kristo on komea nimi. Näyttelijä Esko Salmisenkin pojan nimi on varmasti hyvin harkitusti Kristo. Onnittelut vaan nimivalinnasta ja Kristo-pojasta!

Miten iltapäivä oikein määritellään?

Meillä on avioparin kiistanaihe iltapäivän määrittelystä. Eipä ole jäänyt yhteen kertaan, kun jonkin asian hoito, treffit tai jokin muu on mennyt pieleen, kun käsitys "iltapäivällä" on meillä kahdella täysin erilainen. Lähtökohta on minulla se, että keskipäivä on klo 12 ja siitä alkaa iltapäivä. Noin jyrkästi minäkään en sitä yleensä ajattele, mutta keskitän iltapäivän noin klo 13-15 paikkeille. "Virka-aikahan" loppuu yleensä klo 16? Miehelleni iltapäivä merkitsee jotain 15-18 välillä. Miten iltapäivä ja ilta määritellään? Aamupäivästä tuskin on epäselvyyttä.

Hertta

Iltapäivän kellonajasta ei taida olla olemassakaan muuta määritystä kuin että se on puolenpäivän ja illan välinen aika. Laajimmillaan käsite ulottuu klo 12-18 välille. Englanninkielisessä maailmassa tervehditään silloin "good afternoon" eli "hyvää iltapäivää". Vähän kapeamman määritelmän mukaan iltapäivä sijoittuu klo13-17 välille. Keskipäivä, puolipäivä eli englantilaisittain "noon" on perinteisesti klo 12, mutta kun aurinko on korkeimmillaan varsinkin kesällä vasta 13-14 paikkeilla, niin mielellään iltapäivän voi katsoa alkavan aikaisintaan klo 13. Jos siis minulta kysytään, niin sijoittaisin iltapäivän klo 13 ja 17 välille. Klo 17 jälkeen voi huoletta toivottaa jo "hyvää iltaa", vaikka aurinkoisena kesäiltana tämä voikin tuntua hyvin varhaiselta. Kyllä iltapäivä on joka tapauksessa pitempi kuin parituntinen klo 13-15.