Aimo Massisen kyselypalsta Aimo Annos: Mitkä ovat Turun Portsan katurajat?
Moi, Aimo! Olen uusi portsalainen ja ihannoin aluetta! Haluaisin hengata vain ja ainoastaan Portsassa! Voisitko selvittää, mitkä ovat Portsan viralliset rajat, jotta en eksy asioimaan ulkopuolelle?
Kristiina
Portsan alue on hieman tulkinnanvarainen. Portsa ry:n puheenjohtajan Kari Malisen mukaan siitä on esitetty esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja:
1. Alkuperäisessä Engelin kaavassa oli Turun VIII:n kaupunginosan, siis Portsan rajoina rautatie, Puistokatu, Aurajoki, Kakolanmäen länsipää karkeasti Malminkadun pohjoiskärjen kohdalta rautatielle (epämääräisesti, ei mitään katulinjaa tässä päässä.
2. Jukka Eenilä määritti kirjassaan (Port Arthur, turkulainen työväenkaupunginosa) Portsan rajoiksi seuraavat kadut: "Alueen asukkaat pitävät asuma-alueensa rajoina Kakolanmäkeä, Sairashuoneenkatua, Ruissalontietä ja Hansakatua".
3. Portsan suojelevassa asemakaavassa (1979) määriteltiin rajoiksi Sairashuoneenkadun, Sofiankadun, Kakolanmäen ja Hansakadun jatkeen sisälle jäävä alue.
4. Vuoden 1996 suojelevaan asemakaavaan lisättiin Jarrumiehenkadun varrella oleva Paavo Nurmen kotitalo. Sen ja Portsan välinen voimassa olevan asemakaava on vuodelta 1897.
5. Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtajan Raimo Narjuksen tulkinta pohjautuu kaupunginosaseurojen toiminta-alueisiin. Hänen mukaansa Portsa ry:n alue käsittää Puistokadulta länteen merelle rajoittuvan alueen sisältäen myös Iso-Heikkilän ja Patterihaan alueet.
6. Portsa ry:n oma tulkinta toiminta-alueesta on lähinnä kohdan 2 mukainen. Tosin yhdistys jakaa julkaisemaansa Portsan Sanomia myös Malminkadulle, joka on jo IX:ttä kaupunginosaa Linnanfälttiä.
7. Wikipedia kertoo Portsan alueen olevan sama kuin VIII kaupunginosa.
8. Jotta kuva Portsasta entisestään hämärtyisi, kiinteistövälittäjät ovat "laajentaneet" aluetta epämääräisesti. Joku myy puutaloasuntoja Portsasta Puistokadulta, Koulukadulta ja jopa Jarrumiehenkadulta. Toiset taas myyvät puutaloasuntoa keskustasta Puistokadulta, joku jopa Sairashuoneenkadulta. Ei ihme, että käsitykset Portsasta vaihtelevat turkulaistenkin mielissä.
Harva enää muuten muistaa, mistä Portsa tai siis virallisemmin Port Arthur on saanut nimensä. Tästäkin on ainakin kaksi versiota, jotka molemmat pohjautuvat Venäjän ja Japanin taisteluun luoteiskiinalaisesta Port Arthurin kaupungista vuonna 1905.
Kun Puutarhakadun ja Arvinkadun kulmatontille ns. Tonavan taloon rakennettiin muista talojen piipuista selvästi poikkeavia savupiippuja, niin tekovaiheessa joku muurari vastasi ihmettelijöille, että ne ovat Port Arthurin sotalaivojen piippuja.
Toisen, tunnetumman tarinan mukaan kysymys oli samaan kadunkulmaan rakennetun talon kivijalasta. Kun rakennuksen kivijalka oli kaltevan tontin johdosta rautatien puolella hyvin korkea, niin tällöin muurari oli kertonut uteliaille muuraavansa Port Arthurin muuria. Portsaan liittyy siis paljon, osin tulkinnanvaraista tarinaa ja historiaa.
Minkä arvoinen se pistesija on?
Terve! Olympialaisten aikaan puhuttiin paljon suomalaisten sijoittumisesta pistesijoille. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja saako urheilija sitten pisteen mukaansa takaisin kotimaahan? Kun mitalisti laittaa mitalin palkintokaappiin, niin tuleeko joku piirtämään pistesijalle sijoittuneen urheilijan palkintokaappiin pisteen? Toinen probleema on sitten tämän pisteen kanssa matkustaminen. Tarvitseeko se tullata tullissa ja kuuluuko piste arvonlisäveron piiriin ja mikä mahtaa olla pisteen alv? Voiko myös käydä niin, että verotus pistesijaa kohti on niin suuri, että urheilija voi halutessaan jättää tämän pisteen Pekingiin, eikä näin ollen tuokaan sitä Suomeen? Janne Ahonenhan ei mäkiviikon moninkertaisena voittajana halunnut tuoda palkintoautoa Suomeen korkean verotuksen takia. Tällaisia kysymyksiä nousi esiin nuotiolla makkaranpaiston lomassa Saarenmaalla.
Sieppalantien urheilujaosto
Kysymysten tekijöillä on tainnut jo kysymyksiä ideoidessaan olla vastaukset valmiina eikä edellä oleva kaipaa huumoriakaan lisää, joten koetaan tiivistää vastaus vain lyhyeen. Olympialaisten pistesija on todellakin varsin keinotekoinen, mitä osoittaa konkreettisesti sekin, että pisterajan kynnystä on vuosikymmenien aikana muutettu. Joskus aikaisemmin pistesijoille laskettiin vain sijoille 4-6 sijoittuneet. Nykyään pistesijoille lasketaan kaikki sijoille 4-8 yltäneet, mutta maitten pistetaulukkoja ei enää mediassa näy, kuten ennen. Kun maita on niin paljon, mitalitilasto riittää.
Veikkaan, että kun tulevaisuudessa suomalaisten mitalit ja pistesijat ovat entistä tiukemmassa, pistesijoiksi lasketaan kaikki sijoille 4-12 päässeet. Esimerkiksi yleisurheilussahan 12 parasta pääsee karsinnasta finaaliin, joskin vielä on niin, että vain 8 parasta pääsee heitoissa ja hypyissä kolmelle viimeiselle kierrokselle. Pikajuoksuissa ratojen määrä rajoittaa loppukilpailuun päässeet kahdeksaan. Tosin isoilla stadioneilla on etusuoralla jo nykyään yhdeksän rataa, ja pian ehkä enemmänkin.
Pistesijaa ei voi panna palkintokaappiin, eikä siitä nykyään vielä erikseen palkitakaan, mutta ehkä tulevaisuudessa - ja usein välillisesti nytkin ylimpään valmennusryhmään ja urheilijan palkkaan kiinni pääsyllä. Se on joka tapauksessa yksi tapa tehdä ranking-listaa menestyneistä urheilijoista, sillä onhan olympialaisissa sijoille 4-8 pääseminenkin konkreettinen osoitus siitä, että urheilija kuuluu maailman eliittiin. Kun käy pisteen kanssa illalla nukkumaan, voi olla melko tyytyväinen itseensä ja saavutukseensa.
Mikä oli kaikkiaan olympiajoukkueen koko?
Terve Aimo! Olisi mukava tietää, mikä oli koko Suomen oli koko Suomen olympiajoukkueen koko. Ns. urheilijat kyllä tiedetään, mutta entä ne muut henkilöt, jotka sinne Kiinaan lähetettiin. Luvusta saataisiin sitten muodostetuksi summa, jonka Suomen kansa maksoi neljästä mitalista.
Hessu M.
Suomalaisia urheilijoita Pekingiin lähetettiin kaikkiaan 58, mutta lisäksi johto-, valmennus- ja huoltohenkilöstä oli mukana suurin piirtein saman verran. Yleisjohtoa ja huoltohenkilöstöä oli 18, lajikohtaisia johtajia, huoltajia ja valmentajia 36 ja Suomen olympiakomitean edustajiakin neljä henkilöä. Kaikkiaan siis pitkälti toista sataa henkeä.
Sitten siellä kävivät melko pitkillä visiiteillä tasavallan presidentti Tarja Halonen , pääministeri Matti Vanhanen , viestintäministeri Suvi Lindén ja urheiluministeri Stefan Wallín seurueineen.
Ilkka Kanerva
oli matkassa Kansainvälisen yleisurheiluliiton edustajana.
Kyllähän suomalaisten Pekingin matkalle hintaa melkoisesti tuli, mutta täytyy muistaa, että monin verroin enemmän on maksanut kisoihin valmistautuminen. Sitä paitsi eihän kisoista voinut poiskaan jäädä. Mitä kansa siihen olisi sanonut, jos Suomi olisi loistanut poissaolollaan? Eikä urheilijoita yksin voi matkaan lähettää. Korkeintaan kannattaa kysyä, oliko poliitikkojen paraati Pekingissä tarpeen. Eikö presidentillä tai pääministerillä ollut tärkeämpää tekemistä kuin viettää jopa reilu viikko Pekingin helteissä?
Kunnissa lauantait eivät ole lomapäiviä
Vastasin viikko sitten kysymykseen, miksi lauantait lasketaan yhä lomapäiviksi, vaikka ne ovat useimmilla vapaapäiviä. Yksi selitys on, että varsinkin palvelualoilla työpäivien viikoittaiset määrät vaihtelevat paljonkin ja kaikissa laskentamalleissa on omat ongelmansa. Sitä paitsi kyse on yksinomaan hallinnollisesta lakiteknisestä ratkaisusta, joka ei vaikuta todellisen vuosiloman pituuteen. Vastaus koski kuitenkin vain yksityisen puolen ja valtion palveluksessa olevia.
Kunnallinen virka- ja työehtosopimus muuttui jo joitakin vuosia sitten nimittäin niin, ettei lauantaina lasketa lomapäiviksi. Kauan palvelleilla oli vanhan systeemin mukaan lomaa maksimissaan 45 vuosilomapäivää sisältäen lauantait. Uudessa järjestelmässä maksimilomapäiviä on 38, mutta lauantaita ei lasketa mukaan. Loman pituus on kuitenkin käytännössä sama kuin ennenkin.
