Teemat

Maapallolla ukkostaa ja salamoi koko ajan

TS/China Imaging / Lehtikuva<br />Kova ukonilma koetteli Kiinan Dongguania viikko sitten.
TS/China Imaging / Lehtikuva
Kova ukonilma koetteli Kiinan Dongguania viikko sitten.

Tämänvuotinen ukkoskausi on ollut Suomessa poikkeuksellisen rauhallinen. Syy on pitkään vallinnut lounainen säätyyppi.

Viime kuussa ukkospäiviä oli 3,5. Kesäkuussa Suomessa paikannettiin kaikkiaan 18 000 maasalamaa, mikä on noin puolet pitkäaikaisesta keskiarvosta. Tosin juhannuksen tienoilla havaittiin jopa 3 100 salamaa vuorokaudessa.

Aika ajoin moderneilla ukkostutkilla, joista lähin sijaitsee Halikossa, voidaan ukkoskautena tehdä 140 000 salamointi- ja ukkoshavaintoa.

Keskimäärin meillä on 11 ukkospäivää vuodessa: Kaakkois-Suomessa, Savossa ja Etelä-Karjalassa ukkospäiviä on 15-16, Lounais-Suomessa 14 ja Lapissa alle 10.

Vaikka meillä on ollut rauhallista, eri puolilla maapalloa riehuu tälläkin hetkellä 2 000 ukkosmyrskyä. Salamointia ja jyrinää synnyttäviä myrskyjä on vuositasolla peräti 14,5 miljoonaa.

Myrskyt tuottavat keskimäärin 40 salamaniskua sekunnissa. Noin 80 prosenttia salamoinnista tapahtuu pilvestä toiseen tai pilvestä ilmaan ja vain 20 prosenttia on pilvestä maahan tapahtuvaa maasalamointia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kongon demokraattisen tasavallan alueella, vajaan 1 000 metrin korkeudessa päiväntasaajalla sijaitseva Kifukan ylänkö on myrskyaltteinta seutua: siellä mitataan vuosittain jopa 158 salamaniskua neliökilometriä kohden. Suomessa vuotuinen salamointitiheys on yksi salama neliökilometriä kohti.

Isku purkaa sähkövarauksen

Ukkonen on voimakas sääilmiö, jossa pilviin muodostuneet erimerkkiset staattiset sähkövaraukset purkautuvat salamaniskuna. Teknisessä mielessä ukkospilvi on siis eräänlainen luonnon oma hallitsematon kondensaattori. Staattisen sähkövarauksen purkautuminen salamana on samanlainen shokki, jonka voimme saada pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi oven kahvaa koskettaessamme.

On arvioitu että salamoinnissa vapautuu silmänräpäyksellisesti energiaa noin 100 terawatin tehoa vastaava määrä. Se merkitsee 100 000 ydinvoimalan (1 000 megawattia) sähköntuotantokapasiteettia. Jos tällainen teho olisi jatkuvaa, ja se voitaisiin valjastaa edes osittain energiantuotantoon, ihmiskunnan energiahuolet olisivat ohitse.

Vaikka salamointi ja ukkosmyrskyt ovat näyttävyytensä johdosta havainnoiduimpia ja bongatuimpia luonnonilmiöitä, ei niiden mekanismeja ymmärretä vielä kattavasti.

Viimeisen 20 vuoden aikana on havaittu myös uusia, tavanomaisia ukkospilviä paljon korkeammalla esiintyviä salamatyyppejä: keijusalamia ja sinisiä suihkuja. Aivan viime vuosina tutkijat ovat pystyneet laboratoriotutkimuksissa raottamaan myös pallosalamoiden saloja ja manipuloimaan uusilla voimakkailla petawatti-lasereilla ukkospilvien ionisoitumista ja sähkövarausten syntyä.

Kesä-heinäkuussa Suomessa salamoi

K ovimmat ukkoset koetaan Suomessa yleensä kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Ne voidaan jakaa kahteen tyyppiin: ilmamassa- ja rintamaukkoseen.

Edellinen syntyy auringonpaisteen voimakkaan lämmityksen ansiosta. Silloin kosteasta ilmasta muodostuneet kumpupilvet kasvavat korkeutta ja muuttuvat kuuro- ja ukkospilviksi. Nimi viittaa siihen, että maan pinnalla vallitsee sama ilmamassa ennen ja jälkeen ukkosen. Suomessa kaakkoinen lämmin ilmavirtaus ja Salpausselän harju voimistavat tällaisia iltapäivälle tyypillisiä lämpöukkosia.

Rintamaukkoseen ei auringonsäteilyllä ole suurtakaan vaikutusta. Se syntyy helpoimmin kylmään rintamaan. Tällöin tiheä kylmä ilma kiilautuu lämpimän ja kostean ilman alle saaden sen kohoamaan. Maanpinnan ominaisuuksilla ei näytä olevan siihen vaikutusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

JARMO WALLENIUS