Sunnuntai

Opiskelijat lasten tekoon

TS/Petri Puromies
TS/Petri Puromies

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) patistaa opiskelijoita ryhtymään lasten tekoon. Hän olisi valmis tasoittamaan nuorten vanhempien tietä korottamalla opintososiaalisia etuja.

- Minusta olisi aivan sama mikä nimi tälle tuelle annettaisiin. Se voisi olla huoltajakorotus tai opintotuen vanhempainraha, Hyssälä sanoo Turun Sanomien haastattelussa.

Ministeri perustelee esitystään sillä, että nykyisellään ensisynnyttäjät ovat jo keskimäärin 29-vuotiaita. Tutkimusten mukaan kolmas lapsi jää korkean aloitusiän takia tekemättä, vaikka sitä haluttaisiinkin.

- Lapsia syntyy nyt liian vähän. Huoltosuhde on liian heikko. Syntyvyys pitäisi saada suuremmaksi, jotta sosiaaliturva saataisiin tulevaisuudessa rahoitetuksi.

Yhteiskunnalle edullisempaa

Myös yhteiskunnan kannalta olisi Hyssälän mukaan edullisempaa, että lapset synnytettäisiin jo opiskeluaikana.

- Synnytys haittaa vähemmän opiskelua kuin työssäoloa. Kun työaikana synnytetään, tulee pitkät äitiyslomat. Ehkä opiskelu, äitiys ja isyys olisivat paremmin yhteen sovitettavissa. Joskus käy myös niin, että kun lapsi syntyy, opiskelut nopeutuvat. Vastuu painaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Tämä on kova haaste, mutta nuorena jaksaa enemmän. Nuoren synnyttäjän riskitkin ovat pienemmät.

- Vaatimus nykyistä nopeammasta opiskelusta ja synnyttämisestä samaan aikaan voi tuntua ristiriitaiselta. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta, jos kaikki palat loksahtavat hyvin kohdalleen.

Hyssälä uskoo, että opiskelijoiden sosiaaliturvan parantamisen ohella myös yliopistot ja korkeakoulut voivat järjestellä opinto-ohjelmiaan nuorille äideille paremmin sopiviksi. Opiskelijoiden lastenhoito on jo järjestyksessä.

Myös ikääntyvien työssäoloaikaa olisi pidennettävä. Hyssälän mukaan monet eläkeläiset pelkäävät turhaan menettävänsä eläkkeensä työnteon takia.

- Eläkeläinen saa ansaita 40 prosenttia siitä palkasta, jonka perusteella eläke on laskettu, ministeri muistuttaa.

Omaishoidon tuki Kelalle

Hyssälä kohentaisi omaishoitajien asemaa siirtämällä omaishoidon tuen ja toimeentulotuen normitetun osan maksamisen kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Monta byrokratian mutkaa vältettäisiin tällä tavalla.

Tätä Hyssälä perustelee sillä, että omaishoidon tuen määrä vaihtelee paljon kuntakohtaisesti.

- Monesti käy niin, että kesken vuotta järjestelmän piiriin tulevilta avustus evätään kun budjetissa ei ole enää määrärahaa. Kaikkien, jotka kriteerit täyttävät, olisi kuitenkin päästävä tämän tuen piiriin.

Hyssälä huomauttaa, että toimeentulotukea saavat ovat usein jo ennestään kansaneläkelaitoksen asiakkaita.

- Nykyjärjestelmä saattaa pitkittää toimentulotuen maksatusta kun tuen saamista ei haluta katkaista lyhytaikaisen työn takia. Syynä on, että edessä on taas valtaisa byrokratia, ennen kuin pääsee takaisin tämän tuen piiriin.

Hyssälä yritti tämän uudistuksen läpivientiä jo edellisessä hallituksessa. Silloin se ei kuitenkaan ottanut tulta. Hyssälä toivoo, että nyt olisi parempi aika.

Komitea ei salaile

Hyssälä torjuu väitteet, että sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva ns. Sata-komitea toimisi salassa.

- Mikään ei estä puhumasta. Minäkin olen ollut netissä keskustelemassa. Asioita on valmisteltu avoimesti.

- Ei ole vielä ollut sellaisia valmiita ehdotuksia, joihin olisi voitu ottaa kantaa, kun komitean aika on mennyt tähän asti pääasiassa selvityksiin. Kaikki asiat käydään pohjamutia myöten läpi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Komitean on määrä vetää kuluvan vuoden loppuun mennessä suuret linjat. Ensi talvena tehdään ehdotukset ja ratkotaan niiden talous- ja työllisyysvaikutukset.

KARI VALTONEN, Helsinki