Sunnuntai

Kauppatori odottaa muutoksen myrskyä

TS/Timo Jerkku<br />Kauppatori kylpee aamuauringossa kuin aava meri.
TS/Timo Jerkku
Kauppatori kylpee aamuauringossa kuin aava meri.

Nyt on menossa Turun historian suurin yritys pölläyttää Kauppatorille muutoksen tuuli.

Suurpalon raunioille uuden Turun suunnitellut arkkitehti C.L. Engel jätti keskelle kaupunkia korttelin kokoisen monumentaaliaukion ilman monumentteja. Sataviisikymmentä vuotta sen autiutta on ihmetelty. Nyt koetetaan vihdoin päästä tuumasta toimeen.

Torin täysremontin kaava toriparkkiesityksineen tulee valtuuston päätettäväksi loppusyksystä. Jos se vastoin odotuksia hylätään, koko prosessi menee uusiksi. Jos se hyväksytään, seuraa todennäköinen valituskierros, jonka kestosta ei tiedä kukaan.

Niin kauan kuin parkkiluolasta ei saada päätöstä, maanpäällisen torin rakenteille ei voi tehdä mitään. Torin maanpäällinen ja maanalainen suunnitelma on kytketty yhteen ja samaan kaavaehdotukseen.

Arkeologin lapionpisto

 

Turun päättäjät ovat yhdestä suusta vakuuttaneet, ettei torilla ole rakennustyömaata, kun uusi vuosi 2011 valkenee itäisellä taivaanrannalla.

Mutta lapionpistoakaan ei voi iskeä, ennen kuin valitukset on käsitelty ja päätetty.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Hetkinen - voipa sentään, keksii Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

- Arkeologeja ei kaavapäätös sido. Kun torin arkeologiset kaivaukset on kuitenkin hoidettava, ne voidaan saada pois tieltä jo ennen varsinaisia parkkiluolatöitä.

Virtanen on kehitellyt ajatustaan pitemmällekin.

- Torille voisi jättää kaivausruudun, jossa kulttuuripääkaupunkivuonna esiteltäisiin Turun torin menneisyyttä ja arkeologiaa. Varsinaisiin työkaivauksiin päästäisiin sitten vuonna 2012.

Apulaiskaupunginjohtaja pitää mahdollisena joskin epätodennäköisenä, ettei valituksia tulisikaan. Silloin torin kansi olisi mahdollista saada kuntoon ennen kuin kulttuurikaupunkivuosi iskee päälle.

Kaavaehdotus muuttaisi lähinnä torin reuna-alueita. Yliopistonkatu muuttuisi kävelyalueeksi, jossa ortodoksikirkon edessä olisi korotettu esiintymisalue. Kauppiaskadun ajoväylä kapenisi, mutta kadunvarren parkki- ja taksipaikat säilyisivät. Torin nupukivipintaan tulisi diagonaalikäytäviä sileästä kivestä. Nykyiset rakennukset pystytettäisiin uudelleen, todennäköisesti modernimpaan muotoon.

- Mutta se kaikki riippuu valtuuston päätöksistä ja tuskin ehtii toteutua tässä välissä.

Virtasen skenaariossa Kauppatori olisi siis kulttuuripääkaupunkivuonna samanlainen kuin nytkin, arkeologista kaivausruutua lukuun ottamatta.

Jos torilla olisi aina sama puuhakas hyörinä ja samat muhkeat vihannesvalikoimat kuin arkisin keskellä päivää, ei Turun tarvitsisi hävetä keskusruutuaan kellekään. Alennustilaksi sanottu ilmiö näkyy vasta pyhinä ja arkisin iltakuuden jälkeen, kun kauppaa ei enää käydä. Valitettavasti juuri niinä aikoina keskustassa vilisee kartta kädessä kaupunkia ihailevia turisteja.

Edellisen kerran Ilmiöön piti tarttua tositoimin, kun Antero Markelin julkaisi kauppatorisuunnitelmansa vuonna 1989. Sen jälkeen Markelinin suunnitelmaan on vedottu monta kertaa vuodessa, mutta sen yhdestäkään kohdasta ei ole saatu sen vertaa konsensusta, että mitään olisi päästy toteuttamaan.

Silti siihen vedotaan edelleen.

- Markelin on nykyisenkin torikaavaehdotuksen taustalla, vakuuttaa apulaiskaupunginjohtaja Virtanen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vankilan valonheittimet

 

Ritva Nummioraa , Turun kaupungin maisema-arkkitehtia, tilanne surettaa. Hän ei usko, että töitä ehditään edes aloittaa ennen kulttuuripääkaupunkivuotta, meni toriparkki sitten valtuustossa läpi tai ei. Eikä maanpäälliseen Kauppatoriin sitä ennen panosteta mitään uutta.

- Kauppatorilla on tyly ilme. Toriajan ulkopuolella tilaa hallitsevat vankilan valonheittimiä muistuttavat tehovalaisimet, harmaa autius ja ympäröivien rakennusten sekamelska, Nummiora latelee.

- Toriaikana torin ympäristön rakennuksista hienoin eli ortodoksikirkko peittyy hedelmäkauppiaitten varastokuorma-autojen taakse. Ne pitäisi ehdottomasti saada muualle.

Nummiora ei puolla parkkiluolan rakentamista, mutta jos siihen päädytään, hän pitää välttämättömänä sisäänajon siirtämistä torinkulmalta kauemmas Yliopistonkadulle. Autojen ulos- ja sisäänajo tekisi hänestä varsinkin Yliopistonkadun sivustalle aiotusta esiintymiskorokkeesta liian levottoman.

Nummiora suree monen hyvän torisuunnitelman kohtaloa.

- Markelinin suunnitelmaa pitäisi kunnioittaa eikä vesittää, niin kuin tässä kaavaesityksessä. Ortodoksikirkon sivulle suunniteltua puurivistöäkään ei toteuteta, koska se haittaisi Yliopistonkadun alle mahdollisesti tulevien liiketilojen rakentamista.

Jarkko Virtasen mukaan puurivistön voisi toteuttaa ruukkuistutuksina. Nummiora pitää tämän kaltaista kosmetiikkaa hätäratkaisuna, mutta se on ainoa, mitä torin hyväksi nyt voidaan tehdä.

- Siistitään torin ilmettä isoilla allasistutuksilla, tuodaan paikalle penkkejä ja muita irtoasioita, lisätään erilaisia tapahtumia. Toivottavasti voimme myös pystyttää kulttuuripääkaupunkivuonna komean lippumetsän, sellaisen kuin viimeksi Eurooppa-päivänä.

Torikauppiaille totuuden hetki

 

Torikauppiaat ovat ainoa elementti, jonka tärkeydestä kaikki turkulaiset ovat yhtä mieltä. Ihmiset ja myyntikojut vihanneksineen ja kukkineen ovat Kauppatorille luontevinta mahdollista täytettä.

Torikauppa ei saa hävitä edes torin kannen uusimistöitten ajaksi, siitä kaupungin päättäjät aikovat pitää kiinni. Eri asia on, miten helppoa kauppiaiden on toimia remontin keskellä. Ja miten moni luovuttaa eikä tule enää takaisin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun kauppatoriyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Raiko pelkää, että moni.

- Tietysti kaupankäynnillekin on tärkeätä, että torista saadaan viihtyisä. Mutta toriyrittäjän arki on raskas ja päivä on pitkä. Aamuvarhaisesta kuuteen myyt ja sen jälkeen ajat kotiin valmistelemaan seuraavan päivän kuormaa. Uudistukset eivät saa tehdä arjesta vielä raskaampaa.

Torin nykyaikaistaminen helpottaa toki kauppiaittenkin elämää. Raikon kammottavaksi luonnehtima jätehuolto uusitaan asentamalla torin pintaan jäteluukut. Hankalat jatkojohdot saadaan pois torinkannen sähköpisteillä.

Eniten Raiko pelkää pysäköintipaikkojen menetystä.

- Lähiparkkipaikoista on nyt jo huutava pula. Ihmiset haluavat pistäytyä nopeasti hakemassa ostoksensa; eivät he lähde tarpomaan kuormineen minnekään toriparkin hissille, hän epäilee.

- Kauppatoriyhdistykselle on luvattu myös, että hedelmämyyjät saavat pitää kylmävarastoautonsa lähettyvillä. Tavaroiden hakemiseen parkkiluolasta asti tarvittaisiin paljon aikaa ja kallista henkilökuntaa.

Maalaisten riviin Raiko ei kaipaa varastoautopaikkoja.

- Niille tuskin on tilaa. Kyllä me tulemme toimeen näinkin.

Sen sijaan hän toivoo torille penkkejä viihtyisyyttä tuomaan.

- Nyt istuinpaikkoja ei ole muualla kuin kahviloiden luona, eikä niille istahdeta noin vain mansikoita ja herneitä syömään tai nauttimaan torin ilmapiiristä. Tämähän on kaupunkilaisten olohuone!

Torinkansi tehdään ensin

 

Christian Lybeck , Turun Toriparkki Oy:n hallituksen puheenjohtaja, jaksaa vielä uskoa torin maanpäällisen osan valmistumiseen vuoteen 2011 mennessä.

- Parkkihalli tuskin tulee valmiiksi. Mutta kansi voidaan valaa ennen parkkiluolaurakkaa, hän selvittää.

- Työn kulku on tämä: ensin lyödään paalut. Sitten poistetaan pintamateriaali. Sen jälkeen valetaan parkkiluolan katto, ja sen päälle rakennetaan pintarakenteet. Kun kulttuuripääkaupunkivuosi tulee, meillä on toimiva toripaikka.

- Silloin toriremontista muistuttaisi vain Yliopistonkadun sisäänajoramppi, josta työautot kulkevat. Sekin voidaan naamioida vaikka miten hienoilla kulisseilla, tyyliin Helsingin vanhan ylioppilastalon remontti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lybeckin optimismi perustuu ajatukseen, että jos ja kun kaava on hyväksytty, siitä valittaminen on hyödytöntä. Valitusten läpimeno edellyttäisi jonkin asiaan liittyvän lakipykälän tai sopimuksen rikkomista tai ainakin muotovirhettä.

- Sellaista ei ole, Lybeck vakuuttaa.

- Pätevät lakimiehet ovat käyneet prosessin niin tarkasti läpi, että tiedämme varmasti valitusten kaatuvan. Jos niitä tulee, sitä voisi sanoa pelkäksi kiusanteoksi.

Jos valituksia kuitenkin tulee, tori pysyy kulttuurivuotenakin sen näköisenä kuin se on nyt.

- Joku on sanonut, että rähjäisenä. Itse en helsinkiläisenä ota kantaa. Mutta sen sanon, että viivyttely tietää Turun keskustan kehitykselle huonoa. Ympärille valmistuu toinen toistaan suurempia kauppakeskuksia. Ikea on jo avannut ja Skanssi valmistumassa. Turkuun kehittyy markettikulttuuri, ja ihmiset unohtavat että keskustassakin voi käydä ostoksilla.

Lybeckkin pitää torikauppaa torin tärkeimpänä elementtinä.

- Torille pitää saada ihmisiä ja tapahtumia toriajan ulkopuolellakin. Kun sen alla on parkkipaikkoja, ihmisten on helppo päästä tänne illallakin. Kuopiossa toriparkki on elävöittänyt keskustaa mahtavasti.

Lybeck muistuttaa, että remontti tuo uusia teknisiä mahdollisuuksia. Torikannen alusta rakennetaan täyteen sähkö- ja tietojohtoja, jotka mahdollistavat vaikkapa laservalojoulukuusen pystyttämisen keskelle toria.

Sitä eivät graffititöhrijät ja neulasennyppijät pystyisi tuhoamaan.

EVA LATVAKANGAS

 

TS/Mikael Rydenfelt<br />Päivän vilinä peittää torin autiutta ja arkkitehtuuria.
TS/Mikael Rydenfelt
Päivän vilinä peittää torin autiutta ja arkkitehtuuria.