Extra

Kysy luonnosta: Voiko minkki hyökätä
kissan kimppuun?

TS/Satu Oja<br />Minkki tappaa usein kaikki eteensä osuvat saaliseläimet.
TS/Satu Oja
Minkki tappaa usein kaikki eteensä osuvat saaliseläimet.

Voiko minkki hyökätä kissan kimppuun? Kesämökillämme Taivassalossa on näkynyt useita minkkejä, ja vesilintupoikueet ovat yksi toisensa jälkeen kadonneet ja myös emolinnut ovat päätyneet minkin suihin. Meillä on arka kisa joka mielellään nukkuu mökin rannassa pienessä niemekkeessä, jossa myös minkit liikkuvat. Voiko minkki tappaa nukkuvan kissan? Kotikissamme ja minkki ovat samaa kokoluokkaa

Mökkiläiset Taivassalosta

Keskikokoinen kotikissa on jonkin verran minkkiä suurempi, eivätkä kissat kuulu minkin tavanomaiseen ruokavalioon. Kissanpentuja ja nälkiintyneitä kissoja minkki saattaa kyllä saalistaa erityisesti silloin, kun se ruokkii poikasiaan. Minkki on hurja peto, ja sen tiedetään saalistaneen onnistuneesti jopa merihanhen kokoisia lintuja.

Palstanpitäjällä on yksi havainto kissan ja minkin kohtaamisesta, joka hurjan taistelun jälkeen päätyi minkin kuolemaan. Kissan kasvot ja etutassut olivat kamppailun jäljiltä kuin veitsellä viillellyt, mutta kun kissa sai niskaotteen, minkillä ei ollut mitään mahdollisuuksia vahvempaa kissaa vastaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alkuperältään Amerikan mantereelta peräisin oleva minkki on paha tuholainen, joka ei kuulu Suomen luontoon. Minkki hävittää kokonaisia saaristolintuyhdyskuntia, ja näätäeläinten tapaan se saalistaa usein yli tarpeen eli tappaa kaikki eteensä osuvat sopivankokoiset saaliseläimet. Sen ruokavalio on laaja alkaen sammakoista ja sisiliskoista ja suurimmat saaliseläimet ovat suurikokoisia sorsalintuja. Minkin kesäaikaisista saalisvarastoista on löytynyt jopa yli sata lintua, joista useimmat jäävät syömättä.

Talvisaikaan minkin ravintona ovat pääasiassa kalat, joita se saalistaa ällistyttävän tehokkaasti. Kylmän kangistamat kalat ovat minkille helppo saalis, ja se viihtyy samalla kala-apajalla niin kauan kuin saalista riittää. Kysyjän kannattaa ottaa yhteys paikalliseen metsästäjään, joka voi tuoda paikalle loukun minkin pyydystämiseksi. Muuten kesämökin ympäristön vesilintujen ja kahlaajien pesintä tuskin seuraavinakaan vuosina onnistuu.

Kuluneena keväänä hedelmäpuiden aloittaessa kukintaansa pölyttäviä hyönteisiä näkyi niukanlaisesti. Lämpiminä päivinä kukissa kuitenkin hyöri runsaasti kultakuoriaisia. Seurasin yhden kuoriaisen touhuilua omenapuussa. Se lensi kukkatertulle ja tutki jokaisen kukan nopeasti, mutta ei näyttänyt löytävän etsimäänsä. Yksi tertun kukista ei ollut vielä täysin avautunut. Kuoriainen puraisi nopeasti yhden terälehden poikki ja ryömi aukosta kukkaan. Näyttää siltä, että myös kultakuoriaiset etsivät kukista mettä ja siitepölyä. Voivatko nämä karvajalkaisilta näyttävät otukset toimia myös pölyttäjinä? Raakileita hedelmäpuissa on nyt ihan kohtalaisesti.

Ismo Saloranta, Lieto

Kultakuoriainen (Cetonia aurata) ja sen lähisukulainen kuparikuoriainen (Potosia cuprea) ovat vihreitä, kullanhohtoisia lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluvia kova-kuoriaisia. Esiintyessään runsaana ne saattavat olla pahoja puutarhan tuholaisia, sillä ravinnokseen aikuiset kultakuoriaiset käyttävät erilaisia kukkia. Omenapuiden kukat ovat niiden suosiossa samoin kuin myös muiden hedelmäpuiden kukat.

Syödystä kukasta ei hedelmää tai siementä kehity, eikä näillä kuoriaisilla ole siis merkitystä kasvien pölytyksen kannalta. Pölyttäjähyönteiset hakevat kukista mettä ja siitepölyä, mutta kultakuoriainen syö näiden lisäksi myös kukan hentorakenteiset osat ja samalla tuhoaa koko kukan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy