Kuntien valttikortit
pelastamaan ilmastoa

Kaikki alkoi viime syksynä, kun joukko yritysjohtajia kokoontui omaksi ottamassaan verkosto- ja sparrauspisteessä, yritysyhteistyötä organisoivassa Devoi Oy:ssä Helsingissä.

Päivän teemana oli yhteiskuntavastuu. Otettiin puheeksi Suomen energiasäästäminen ja päätettiin tarttua asiassa käytännön toimiin.

- Yllätetään yhteiskunta! yritysjohtajat kiteyttivät. Lauseesta tuli siitä hetkestä alkaneen prosessin nimi.

Ensimmäiseksi Devoin toimitusjohtaja Jari Raitanen otti yhteyden tutkimuspäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa toimivaan professori Jyri Seppälään, jonka ajatuksia hän oli lukenut lehdistä.

Seppälä puhuu hyvin ajoitetusta sattumasta:

- Olin omassa työssäni juuri etsimässä merkittävää aloitetta ilmastomuutoskysymyksessä. Suomi on sitoutunut EU:n ilmastonmuutospäätökseen, jonka mukaan meidän tulee vuoteen 2020 mennessä pudottaa hiilidioksidin päästöt vuoden 1990 tasolle. Sekään ei riitä, jos Yhdysvallat ja Kiina saadaan mukaan ilmastotalkoisiin.

- Meiltä puuttuu konkreettisia suunnitelmia siitä, kuinka päästömääriä voisi lähteä vähentämään yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomalaiset ovat kyllä tutkimusten mukaan muuttaneet sekä asenteitaan että käyttäytymistään ilmaston suojelulle ystävällisempään suuntaan, mutta ajatuksista on pitkä matka tekemisen tasolle, Seppälä muistuttaa.

Seppälän mukaan tarvitaan julkinen taho, joka raivaa esteet pois tekemisen tieltä.

- Kunta. Kunnallisilla päätöksillä voidaan tehdä päästöjen vähentäminen helpommaksi sekä yrityksille että kansalaisille.

Kunta on sekä ihmisten että yritysten lähiyksikkö, ja kunnat kattavat koko maan. Jos kunnat saadaan kääntämään kasvihuonepäästöjen kehitys oikeaan suuntaan, EU:n nykyiset ja jatkossa mahdollisesti kiristyvätkin tavoitteet voidaan vielä saavuttaa.

Viisi hiilineutraalia kuntaa

Ympäristökeskuksen asiantuntemuksella vahvistettu yritysjohtajafoorumi istahti rakentamaan pelin strategiaa. Päätettiin perustaa pilottiprojekti, kuntien etujoukko, joka sitoutuisi vähentämään kasvihuonepäästöjään sovittuakin enemmän ja nopeammin. Yritykset tukisivat prosessia sekä taloudellisesti että ideatasolla. Projektin nimi, hiilineutraali kunta, tähtää nollatavoitteeseen: fossiilisten polttoaineitten käytöllä ei tuotettaisi hiilidioksidia sen enempää kuin luonto ja viljely sitä kuluttaa.

Kanssapelaajiksi valittiin viisi kuntaa, Mynämäki, Uusikaupunki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala. Uudenkaupungin valinta oli yksimielinen: tuulivoimavaihtoehdon takia tarvittiin mukaan yksi kunnon rannikkokunta. Maatalouskunta Parikkala taas tuli mukaan silloisen ympäristöministerin, Kimmo Tiilikaisen suosituksesta. Muut kunnat valittiin raadin omasta suhdeverkostosta edustamaan eri elinkeinotyyppejä.

Kunnat eivät joudu paiskimaan talkootöitään yksin. Projektin liikkeelle panneiden yritysten lisäksi kuntien oma yrityselämä sekä ilmastomyönteisiä ratkaisuja tarjoavat yritykset ja tutkimuslaitokset valjastetaan mahdollisuuksien mukaan hankkeeseen, ja valtiovalta on kaikkien tukena. Hankerahoitusta on haussa muun muassa TE-keskuksilta ja TEKESiltä. Periaatteena on talouselämästä tuttu win-win, eli kaikkien osapuolten edellytetään voittavan lopputuloksessa.

- Kesän jälkeen on tarkoitus perustaa myös kummikansanedustajien rinki, johon osallistuu poliitikkoja kaikista puolueista, Jyri Seppälä paljastaa.

- Heidän toivotaan vaikuttavan lainsäädäntöön niin, että se poistaa esteitä kuntien energiatehokkailta hankkeilta ja pitää huolen siitä, etteivät ne pääse kaatumaan vanhakantaisiin lakipykäliin. Samalla he pyrkisivät vaikuttamaan päätöksiin, jolla voisi keventää kuntien taloudellista kuormaa kohdistamalla esimerkiksi korjausrakennustukea.

Microsoft kuntakummina

Maa- ja metsätalouskunta Mynämäki valittiin mukaan paitsi monipuolisen elinkeinorakenteensa takia myös siksi, että kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Myllymäki kuului samaan keskustelupiiriin yritysjohtajaringissä toimivan Suomen Microsoftin toimitusjohtajan kanssa. Myllymäki toi hänet kunnan johdon puheille esittelemään hanketta, ja Microsoftista tuli kerralla Mynämäen kummiyritys.

- Sopii meille hyvin! kehaisee kunnanjohtaja Seija Österberg , joka toivoo ilmastoprojektin tuovan Mynämäelle uutta profiilia.

Toukokuussa pidettiin kuntalaisille avoin projektin esittely, jossa ympäristöministeri Paula Lehtomäki esitteli keinoja kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi. Väkeä riitti mukavasti, ja hankkeen vastaanotto oli myönteinen, Österberg todistaa.

Kokeilukuntien omalletunnolle asetetaan velvoite pohtia kaikissa päätöksissä, lisääkö vai vähentääkö päätös hiilidioksidipäästöjä. Mynämäen päätöksistä tuorein sopii tilanteeseen kuin nenä päähän: kunta teki Vapon kanssa sopimuksen pelleteillä lämmitettävästä 7,5 kilometrin kaukolämpöverkosta.

- Lisää päätöksiä tulee vasta kesälomien jälkeen, kunnanjohtaja arvelee.

Suomen ympäristökeskus Syke on luvannut elokuussa lähettää kunnille tarkempia ohjeita. Jatkossa joka kunnalle erikseen määritellään hiilineutraali tila eli täsmätavoite, johon lähdetään pyrkimään. Tavoitteeseen kuuluu mittareita, joiden perusteella jatkossa voidaan selvittää, miten tehokkaasti projekti puree päästötilanteeseen.

Kunta laatii itse tavoitteeseen sopivan toimintaohjelman. Energiankäyttöä tehostetaan asumisessa ja liikkumisessa, uusiutuvia energialähteitä kehitetään, viheralueita eli hiilinieluja ylläpidetään.

Monenlaisia toimia on jo vireillä. Mynämäki aikoo neuvotella kummiyritys Microsoftin kanssa muun muassa etätyön teknisistä mahdollisuuksista ja videokokousten järjestämisestä kuntatasolla. Sosiaalitoimen ja varsinkin vanhustenhuollon tietokoneistamisen mahdollisuuksia pohditaan.

Työmatkajunat takaisin

Liikenteen päästöt ovat kaikkien kokeilukuntien ongelmalistan kärkipäässä. Sekä Mynämäki että Uusikaupunki nostavat pöydälle varsinaissuomalaisen henkilöjunahankkeen. Turkuun päin suuntautuvan työmatkaliikenteen siirtäminen edes osittain rautatielle voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenillä prosenteilla.

Vuosia sitten kannattamattomana lakkautetun paikallisjunaliikenteen palauttaminen vanhoille raiteille on vaikea pala, mutta Varsinais-Suomen liitto on sisällyttänyt sen uuteen maakuntakaavaan.

- Se vaatii tiukkoja laskelmia, Seija Österberg myöntää.

- Junan käyttö täytyy tehdä ihmisille mahdollisimman helpoksi. Asemia pitää olla tarpeeksi tiheässä, Österberg huomauttaa ja lupaa, ettei kunnan alueella vielä pystyssä olevia kahta rautatieasemaa panna myyntiin.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on toinen liikenteen päästöjä vähentävä tavoite. Siinäkin tosin on puolensa.

Neljä kuntaliitosta kokenut Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski haluaa turvata syrjäseutujenkin palvelut.

- Keskittäminen voi toimia myös ilmastonsuojelua vastaan, Koski muistuttaa.

- Valtion keskittämistouhut saavat joskus mielen katkeraksi: kun esimerkiksi sairaanhoidon, poliisin tai maistraatin palveluja keskitetään Turkuun, täältä joutuu aina lähtemään muualle palvelujen perään. Sähköiset palvelut eivät millään korvaa niitä kaikkia.

Puhtaan energian tuotannossa Uusikaupunki sen sijaan pyrkii kehityksen eturiviin. Rannikolla on jo kaksi tuulivoimalaa, ja lisää yritetään rakentaa.

- Helppoa se ei ole, Koski myöntää.

- Jotkut kokevat niiden pilaavan maisemaa. Toisaalta ne rakentavat osaltaan Uudenkaupungin uutta, puhtaampaa imagoa, niin kuin juuri rakennettu kaukolämpölaitoskin. Se saa voimansa lannoitetehtaan jätelämmöstä ja tuo huomattavan osan kaupungin energiasta.

Koski lyö pöytään myös uuden uusikaupunkilaisen valttikortin: Novida-ammattioppilaitoksen kehittämän videoneuvottelujärjestelmän, jota voidaan markkinoida koko maailmaan.

- Ei tarvitse yritysjohtajien lennellä maasta toiseen. Siinä säästytään melkoiselta hiilidioksidipäästökuormalta.

EVA LATVAKANGAS