Varsinkin kasvihuonemansikan satoa ja sadon laatua uhkaavaa mansikan härmätautia pyritään torjumaan kemiallisten torjuntakeinojen rinnalla heräteaineilla eli elisitoreilla. Mansikoiden lehtiin ja kukintoihin ruiskutetaan "aspiriinia" eli erästä toista salisyylihapon johdannaista, jollainen myös perinteinen aspiriini on.
Tarkoituksena on kasvitaudin ennaltaehkäisy ja ruiskuttaminen jo ennen näkyviä taudinoireita. Heräteaine aktivoi kasvin omia puolustusmekanismeja, jolloin mansikalla on valmius torjua luontaisesti, mutta normaalia tehokkaammin siihen hyökkäävää härmää.
Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa opiskeleva Anne Hukkanen on äskettäin tarkastetussa, bioteknologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan tutkinut heräteaineita.
Hukkasen tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että härmä saadaan hyvin kuriin mansikan oman, heräteaineiden aktivoiman puolustuksen avulla. Lisähyötynä todettiin, että heräteaineet lisäävät myös mansikan lehtien omaa salisyylihappo- ja fenolisten yhdisteiden pitoisuutta. Fenoliyhdisteet ovat kasvin suojayhdisteitä, joilla näyttäisi olevan vaikutusta kasvin kohonneeseen taudinkestävyyteen. Sen lisäksi fenoliset yhdisteet ovat voimakkaita antioksidantteja, joten niillä voi olla positiivista vaikutusta myös loppukäyttäjän arvostamiin mansikan ja muiden marjojen terveysominaisuuksiin.
Kasvit ovat kehittäneet taudinaiheuttajia vastaan monitasoisen ja monimutkaisen puolustusjärjestelmän. Puolustautuminen on sekä mekaanista että kemiallista, ja keinot toimivat sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivinen puolustus on jatkuvaa. Aktiivinen puolustus kytkeytyy päälle kun kasvi joutuu taudinaiheuttajien hyökkäysten kohteeksi.
Erityyppiset biologiset ja ympäristön aiheuttamat stressit laukaisevat mansikassa puolustusreaktioita, joita välittävät erilaiset signaalimolekyylit ja kasvihormonit. Näiden biokemiallisten puolustusreaktioiden lopputuotteet auttavat kasvia selviytymään. Yhdisteet estävät muun muassa mikrobien kasvua ja suojaavat kasvia ultraviolettisäteilyltä.
Mansikan luontaista taudinkestävyyttä voidaan parantaa ja sen puolustusreaktioita herätellä nyt siis myös keinotekoisesti ruiskuttamalla kasveja signaalinvälitysmolekyyleillä ja niitä muistuttavilla aineilla. Tällaisia kasvin puolustusta herkistäviä aineita, elisitoreja, voidaan eristää muun muassa mikrobien soluseinämistä, kasvin rakenteista tai niitä voidaan valmistaa synteettisesti.
Tällaisten menetelmien etuna perinteisiin torjunta-aineisiin on, että ne ovat myrkyttömiä ja että niillä voidaan saavuttaa pitkäaikainen suojaus useita eri taudinaiheuttajia vastaan. Samalla niillä voidaan vaikeuttaa resistenttien patogeenikantojen syntymistä, sillä heräteaineet eivät vaikuta suoraan itse taudinaiheuttajiin.
Anne Hukkasen tutkimuksessa heräteainekäsittelyillä saatiin lupaavia tuloksia mansikan härmän ja mesimarjan lehtihomeen torjunnassa kasvihuoneolosuhteissa. Salisyylihapon, fenoliyhdisteiden ja tiettyjen proteiinien lisääntyminen kasveissa voi selittää salisyylihapon tavoin vaikuttavalla BHZ-heräteaineyhdisteellä käsiteltyjen kasvien paremman taudinkestävyyden. Mansikan ja mesimarjan lehdistä tunnistettiin nestekromatografin ja massaspektrometrin avulla useita uusia fenoliyhdisteitä.
JARMO WALLENIUS
Anne Hukkasen bioteknologian alan väitöskirjatyö Chemically induced resistance in strawberry (Fragaria ananassa) and arctic bramble (Rubus arcticus): Biochemical responses and efficacy against powdery mildew and downy milded diseases (Kemiallisesti indusoitu resistenssi mansikassa ja mesimarjassa: biokemialliset vasteet ja tehokkuus härmän ja lehtihomeen torjunnassa).
