Luonto on osoittautunut taitavaksi lääkekemistiksi

TS/Jonny HolmÈn
TS/Jonny HolmÈn

Kaikista Euroopassa ja Yhdysvalloissa tällä hetkellä myynnissä olevista reseptilääkkeistä noin neljännes perustuu luonnosta saataviin yhdisteisiin ja noin puolella kaikista koululääketieteen lääkeaineista on biogeneettinen alkuperä. Samaan aikaan kun lääkkeiden kysyntä jatkuvasti kasvaa, kasvien elinalueet kaventuvat. Monien lääke- ja kasviasiantuntijoiden mielestä tällainen kehitys uhkaa tulevaisuudessa terveydenhoitoa maailmanlaajuisesti.

Monissa tapauksissa synteettinen molekyylien valmistus on osoittautunut joko mahdottomaksi tai aivan liian kalliiksi vaihtoehdoksi kasviyhdisteisiin verrattuna. Euroopassa hyödynnetään kaupallisesti noin 1  300 lääkekasvia. Koululääketiede, perinteinen rohdoslääkintä ja lääketeollisuus hyödyntävät noin 50 000 - 70 000 kasvilajia. Kaikkiaan maailmassa on noin 500 000 niin sanottua korkeampaa kasvilajia.

Nyt on huomattu, että luonnon monimuotoisuuden supistuminen ja kasvien elinalueiden tuhoutuminen ja kaventuminen ihmisen toimeliaisuuden tieltä samanaikaisen lääkkeiden kysynnän kasvun kanssa uhkaa jo noin 15 000 tärkeää lääkekasvilajia.

Erityisen huolestuneita ollaan sademetsien tuhoutumisvauhdista, sillä noin neljännes länsimaissa käytettävien lääkkeiden ainesosista on peräisin juuri sademetsistä. Samanaikaisesti vain noin 10 prosenttia maailman korkeammista kasvilajeista on ehditty tutkia tarkasti kemiallisesti ja vain 20 prosenttia kasvi- ja eläinkunnasta on virallisesti luokiteltu.

Tutkijat varoittavatkin, että joidenkin syöpien ja hiv:n hoitoon mahdollisesti soveltuvat kasvit ehtivät tuhoutua ennen kuin saadaan selville, voidaanko niistä valmistaa pienmolekyylisiä tehokkaita lääkkeitä. Luonnosta saatavat ainesosat ovat edelleen ratkaisevassa roolissa pienmolekyylisten lääkkeiden valmistuksessa.

Maailman väestöstä noin 80 prosenttia eli 5,3 miljardia elää yhä perinteisen lääketieteen, rohto- ja yrttilääkityksen piirissä. Rohdosten vaikeutena on, että niissä vaikuttavien ainesosien pitoisuus on liian pieni tai vaihteleva. Samanaikaisesti vain 15 prosenttia farmaseuttisista valmistetuista lääkkeistä käytetään kehitysmaissa.

Luonto on osoittautunut taitavaksi lääkekemistiksi, sillä vain noin 900 tänä päivänä hyödynnettävistä yli 50 000:sta lääke- ja rohdoskasvista on viljeltyjä. Muita poimitaan ja kerätään vapaasti villistä luonnosta. Tämä on johtanut siihen, että noin 15 000 tärkeää kasvia uhkaa liikapoiminnan seurauksena sukupuutto ennemmin tai myöhemmin. Maailmanpankin arvion mukaan maailman vuosittainen lääkekasvikauppa on Suomen valtion budjetin suuruusluokkaa eli 60 miljardia euroa.

Parhaillaan ollaan luomassa kansainvälistä standardia kestävän kehityksen mukaiselle luonnon lääke- ja rohdoskasvien poiminnalle. Tällaisessa "pelastakaa kasvit, jotka pelastavat ihmishenkiä" hankkeessa on mukana lääkeainespesialistien verkosto, kasvikaupan valvontaelimet, Saksan luontoliitto ja sikäläinen valtiollinen luonnonsuojeluorganisaatio. Uusi ISSC-MAP -standardi on tarkoitus kohdentaa koskemaan alan teollisuutta, hallituksia, testauksia ja hyväksyntää, hankintasektoria ja kasvien poimijoita.

Myös Englannissa majapaikkaansa pitävä Kansainvälinen kasvitieteellisten puutarhojen suojeluorganisaatio BGCI on kiinnittänyt asiaan huomiota. Heidän mukaansa noin neljännes eli 400 lääkekasviteollisuuden tarvitsemaa lääkettä on vaarassa hävitä liikapoiminnan seurauksena.

Tunnetuimpia tällaisia kasveja ovat muun muassa marjakuusi, jonka kaarnasta valmistetaan taksolia, yhtä maailmalla laajimmin käytössä olevaa syöpälääkkeen (paklitakselin) ainesosaa. Yhteen lääkeannokseen tarvitaan kuuden puun kuorikerrokset eli tavaravaunullisesta marjakuusia saadaan teelusikallinen taksolia!

Esimerkki ihmisen toiminnan lyhytnäköisyydestä ovat Kiinan Junnan maakunnassa sijaitsevat kuulut marjakuusimetsät. Niistä on kolmessa vuodessa tuhottu 80 prosenttia. Nykyisin taksolia pyritään valmistamaan kasvibiotekniikan avulla eristämällä ensin marjakuusen neulasista aineen esiaste ja muokkaamalla sitä sitten synteettisesti vaikuttavan ainesosan aikaansaamiseksi. Kyseessä on kuitenkin vielä niin monimutkainen ja biologiselta toiminnaltaan vaikeasti hallittava kemiallinen rakenne, että täysin synteettisesti kyseistä lääkettä ei ole kyetty valmistamaan.

Toinen esimerkki on Madagaskarin sademetsistä alunperin kotoisin oleva punatalvio. Siitä valmistetaan lääkettä leukemiaa vastaan ja sen avulla tautiin sairastuneiden lasten selviämismahdollisuudet ovat nousseet 10 prosentista jopa 95 prosenttiin. Leukemian hoitoon soveltuva syyskrokus taas on BGCI:n mukaan vaikeuksissa kukkakaupan takia.

Lääketehtaat ja lääkeainetuotanto käyvätkin kilpajuoksua trooppisten metsien siimeksessä piilevien mahdollisuuksien ja metsänhakkuiden kanssa. Tätä ovat osaltaan vauhdittamassa myös kasveista löydetyt uudet lääkkeiksi sopivat ainesosat, joille on vaikeata löytää joko teknisesti tai taloudellisesti kannattavia synteettisiä valmistusmenetelmiä. Malarian hoitoon nyt myös länsimaissa keksitty perinteisen kiinalaisen lääketieteen käyttämä artesmisiini on esimerkki tästä. Sitä saadaan eteläisessä Euroopassakin luonnonvaraisena viihtyvästä kesämarunasta.

Edellä mainittujen lisäksi luonnonkasveista ovat uhattuina muun muassa sydänsairauksien ja dementian hoitoon soveltuva kaunis magnolia ja busmannien aikanaan näläntunteen poistamiseksi keksimä käyttöön ottama hoodia-pensas. Hoodiasta näyttää tulevan farmakologinen trendilääke liikalihavuutta vastaan myös meillä.

JARMO WALLENIUS

TS/<br />Saflorin eli väriohdakkeen siemenistä voidaan nykyisin valmistaa myös insuliinia. Se on ensimmäinen kasvibiotekniikalla tuotettu massalääke.
TS/
Saflorin eli väriohdakkeen siemenistä voidaan nykyisin valmistaa myös insuliinia. Se on ensimmäinen kasvibiotekniikalla tuotettu massalääke.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.