Osasiko Neandertalin ihminen puhua?

TS/
TS/

PETTER PORTIN

Monet eläimet kommunikoivat keskenään käyttämällä ääntä. Toisaalta ihminen on pitänyt itseään ainutlaatuisena siinä suhteessa, että osaamme puhua, käyttää äänimerkkien yhdistelmiä, sanoja, symboleina asioista ja esineistä sekä kuvata niiden avulla ajatuksiamme ja tunteitamme.

Kuitenkin viime vuosikymmeninä on käynyt ilmeiseksi, että myös valailla on kyky käyttää kieltä, ja viime vuoden aikana saatiin tutkimustuloksia, jotka viittaavat siihen, että läheisin sukulaisemme, sukupuuttoon kuollut Neandertalin ihminen saattoi myös osata puhua.

Vuonna 2002 löydettiin geeni nimeltä FOXP2, jonka toiminta liittyy puhekykyyn. Geeni löytyi sen perusteella, että eräässä hollantilaisessa suvussa kulki perinnöllisenä tietty kielellinen heikkous. Perheen tietyillä jäsenillä oli vaikeuksia sanojen artikuloinnissa ja puheen kieliopissa. Psykologisten testien muilla osa-alueilla he menestyivät normaalisti. Näiltä henkilöiltä löytyi geenivirhe FOXP2 geenissä.

FOXP2 tuottama proteiini ohjaa kokonaisen toisten geenien muodostaman verkoston toimintaa. Verkosto puolestaan säätelee kurkunpään lihasten kehitystä ja toimintaa. Lisäksi FOXP2 on tärkeä myös aivoissa. Sama geeni löytyy kaikilta nisäkkäiltä, mutta simpanssiin verrattuna ihmisellä on siinä kaksi eroa ja hiireen verrattuna kolme.

Eestiläissyntisen, Ruotsissa ja nyt Saksassa työskentelevän Svante Pääbon tutkijaryhmä on onnistunut analysoimaan Neandertalin ihmisen fossiilisista luista peräisin olevaa geenianesta, DNA:ta. Neandertalin ihmiseltä löytyi näissä tutkimuksissa sama FOXP2 geenin muoto kuin nykyihmiselläkin on. Osasiko Neandertalin ihminen puhua meidän tapaamme? Kenties.

Molekyyligeneettiset tutkimukset osoittavat myös, että Neandertalin ihmisen ja nykyihmisen välillä oli lisääntymissuhde. FOXP2 geenin nykyihmiselle ominaisen muodon löytymiseen Neandertalin ihmisen DNA:sta saattaa siis johtua kahdesta syystä.

Geenimuoto oli heille tullut joko risteytymisen kautta nykyihmiseltä, tai sitten se on peräisin Neandertalin ihmisen ja nykyihmisen yhteiseltä kantamuodolta. Pääbo itse on jälkimmäisellä kannalla.

Mikäli tämä vaihtoehto osoittautuu oikeaksi, se siirtää FOXP2 geenin ihmiselle ominaisen muodon syntyä kauas aikaisemmin ajateltua taaksepäin. Nykyihmisen ja Neandertalin ihmisen kehityslinjat erkanivat 300 000-400 000 vuotta sitten. Tähän asti on selitetty geenimuodon syntyneen noin 120 000 vuotta sitten.

Olipa vastaus kysymykseen Neandertalin ihmiseltä löydetyn FOXP2 geenin alkuperästä kumpi tahansa, emme silti tietäisi vielä osasiko Neandertalin ihminen puhua. FOXP2 ei nimittäin varmuudella ole ainoa puhekykyä säätelevä geeni - tosin se on ainoa tähän mennessä tunnettu.

Kirjoittaja on Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.