Terveys

Musiikki luo mielihyvää
ja edistää hyvinvointia

TS/Marttiina Sairanen<br />Musiikin tekeminen ja kuunteleminen tuottaa mielihyvää.
TS/Marttiina Sairanen
Musiikin tekeminen ja kuunteleminen tuottaa mielihyvää.

TIMO MOBERG

Ei ole vain yhtä oikeaa musiikkia, vaan musiikin kirjo on sidoksissa kulttuuriseen ympäristöön. Jokaisella kansalla ja kansanryhmällä on oma musiikkinsa, jonka ilmaisuvälineitä yhteisön jäsenet oppivat käyttämään.

Musiikki on itseilmaisua ja vuorovaikutusta ihmisten välillä. Jo sikiö pystyy tunnistamaan äidin äänen muista äänistä. Vastasyntynyt lapsi huomaa, kuinka hänen oma ääntelynsä vaikuttaa muihin ihmisiin. Äänellä on selvä viestinnällinen merkitys.

Myös äidin hyräily ja siihen usein liittyvä liike saa aikaan mielihyvän tunnetta. Myöhemmällä iällä saman hyräilyn kuuleminen voi tuoda mieleen vahvojakin muistoja.

- Usein jokin musiikki, joka laukaisee meissä voimakkaita muistoja, liittyy johonkin merkittävään elämäntilanteeseen. Se voi olla äidin hyräilemä kappale, se voi liittyä ensi rakkauteen tai johonkin raskaaseen menetykseen, sanoo musiikin maisteri ja musiikkiterapeutti Liisa-Maria Lilja-Viherlampi .

Hän väitteli toukokuussa Turun yliopistossa musiikkiterapian soveltamisesta musiikkikasvatuksessa. Hän toimii opettajana Turun taideakatemian musiikin koulutusohjelmassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Musiikki osa itseilmaisua

Musiikin kautta on usein helpompi ilmaista tunteita kuin sanoilla. Musiikki luo mielikuvia ja tunneilmaisuja.

- Musiikki aktivoi molempia aivopuoliskoja. Rikas musiikkikokemus ei edellytä musiikin ymmärtämistä. Tunne-elämys saattaa olla lapsella yhtä suuri tai suurempi kuin ammattimuusikolla, sanoo Lilja-Viherlampi.

Ihmisen kehityksen ja tasapainoisen tunne-elämän kannalta on vähintään yhtä tärkeää eläytyä tunteenomaisesti kuin pystyä analysoimaan asioita, myös musiikkia.

- Musiikki on luovaa prosessia, joka parhaimmillaan on vapautta ja rohkeutta ilmaista itseään ja muodostaa omia musiikkikokemuksiaan. Siihen liittyy avoin ja leikkivä mieli, musiikin ilo. Tämän voi usein aistia vaikkapa oppilaskonserteissa.

Moni väittää, ettei pysty kuuntelemaan, saatikka itse tuottamaan musiikkia, koska ei siitä mitään ymmärrä ja koulussakin laulunumero oli viisi.

- Mielestäni tämä on väärin. Jokaisessa meissä on musiikillisuutta, joka on vain löydettävä. Musiikillisuus ei välttämättä ole samaa kuin musikaalisuus. Tärkeää on se, miten itse kokee musiikin. Olisi hyvä jos pystyisi lapsen tavoin avoimesti kuuntelemaan ja tuottamaan musiikkia.

Musiikkia voi kuunnella monella tavalla. Perimmältään se vaikuttaa tunneälyn puolella, eikä silloin välttämättä tarvitse ymmärtää musiikin teorioista tai esityksen teknisistä hienouksista mitään. Oma sisäinen kokemus on tärkeintä.

Musiikkia terapiassa

Musiikkia käytetään myös monissa terapioissa. Musiikkiterapiassa musiikkia käytetään itseilmaisun ja kommunikaation kanavana ja vuorovaikutusten välineenä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Musiikin välityksellä voidaan vahvistaa esimerkiksi psykiatristen potilaiden itsetuntoa tarjoamalla yhteyden ja onnistumisen kokemuksia Musiikin rakenteet merkitsevät myös järjestystä ja rakennetta elämään.

Mielihyvää tuottaa myös se, että kehittyäkseen niin musisoinnissa kuin musiikin kuuntelussakin, sen eteen on tehtävä työtä. Se vaatii ponnisteluja, määrätietoisuutta sekä tavoitteiden asettamista. Edistyminen lisää motivaatiota ja onnistuminen voi olla syvästi antoisaa.

Toisaalta kielteinen arvostelu saattaa heikentää henkilön itsetuntoa. Jos toisen henkilön mielestä soittaminen ei ollut hyvää, niin musiikintekijä saattaa kokea arvostelun henkilöön kohdistuvana, ei musiikkiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Musiikin kautta pystyy ilmaisemaan myös tunteita, joita ei välttämättä aina edes tiedosta tai joita ei pysty ilmaisemaan sanallisesti. Musiikin valinnalla voi ilmaista surua, iloa, vihaa, rakkautta. Sen kautta voi räyhätä, itkeä tai tuota esille tuntoja, joita ei henkilökohtaisesti uskaltaisi tuoda esille.

Musiikin tunneskaala on laaja.

Musiikki ei ole täsmälääke

Musiikilla on tutkitusti myös vaikutusta ihmisen fyysiseen terveyteen. Musiikki vaikuttaa esimerkiksi verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen. Nopea musiikki usein kiihdyttää sydämen lyöntitiheyttä, hidas päinvastoin rauhoittaa.

Vastaavasti mahtipontinen marssi saattaa nostaa verenpainetta, kun rauhallinen musiikki voi sitä alentaa. Tärkeintä tässäkin on, miten ihminen kyseisen musiikin kokee.

Monissa leikkauksissa, joissa ei käytetä yleisanestesiaa, potilas voi kuunnella toimenpiteen aikana musiikkia. Silloin on tärkeää, että potilas itse voi valita mielestään musiikkia.

Jos esimerkiksi leikkauksen aikana potilaalle soitetaan Tomaso AlbinoninAdagio , hän voi tuntea toimenpiteen epämiellyttävänä, sillä monet liittävät kyseisen musiikin hautajaisiin.

- Kyse on siitä, että musiikin vaikutukset syntyvät vastaanottajassa. Silloin on tärkeää, millaiset valmiudet hänellä on vastaanottaa mitäkin musiikkia.

Musiikki ei kuitenkaan ole täsmälääke, joka voidaan annostella tietyn kaavan mukaan: klassista musiikkia puoli tuntia päivässä verenpaineen alentamiseen tai tunti rokkia aamuin illoin aineenvaihdunnan kiihdyttämiseksi.

Tutkimuksissa on osoitettu, että tietyt äänitaajuudet aktivoivat aivoja erilailla kuin toiset. Musiikki ei vaikuta pelkästään aivoihin, vaan se tuntuu usein myös muualla ruumissa. Musiikin hoitavaa vaikutusta ei kuitenkaan pystytä mittaamaan samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkkeiden.

Lilja-Viherlammen mukaan musiikki ei ole ensisijaisesti määrällinen ja mitattavissa oleva ilmiö, vaan sillä on yksilöllinen laatu. Musiikki on psykologinen asia ja tärkeintä on oma suhde musiikkiin.

Musisointi ei katso ikää

Useimmiten musiikin opiskelu aloitetaan lapsena tai viimeistään teini-iässä. On totta, että silloin mahdollisuudet kehittyä musiikin tekemisessä ovat paremmat kuin myöhemmin aloitettaessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Vanhempanakin pystyy oppimaan. Se vaatii työtä, mutta soittamaan oppiminen voi olla hyvinkin antoisaa ja lauluhan kuuluu kaikille.

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Äänen tuottaminen omatekoisesta huilusta tuo onnistumisen tunteen.
TS/Ari-Matti Ruuska
Äänen tuottaminen omatekoisesta huilusta tuo onnistumisen tunteen.