Lukemisto

Kyösti, kolmesti armahdettu

TS/Tuula Heinilä
TS/Tuula Heinilä

Miten ihmisestä tulee rikollinen?

- Siinäpä kysymys. Minun kohdallani kävi niin, että asiat alkoivat mennä vikaan jo lapsuudessa, sanoo vankilaevankelista Kyösti Erkinkorpi, 60.

Pikku-Kyöstin perheellä oli varakas koti Kuopiossa 1940-luvun lopulla. Äiti maisteri, isä menestyvä rakennusurakoitsija, pariskunnalla tyttö ja poika. Järven rannalla, tyylihuonekalujen keskellä tapahtui kuitenkin pahoja asioita.

- Faija oli sodan käynyt mies. Hän tuli sodasta hermoheikkona, stressinsietokyky oli olematon. Nykyään tunnistettaisiin masennus, mutta siihen aikaan ei ollut lääkkeitä tällaisiin tuskatiloihin.

Paitsi se yksi: viina. Viina sitten veikin Kyösti-pojan isän.

- Meillä kotona oli pelko ja epävarmuus, väkivalta ja särkyneet pullot. Kun olin 6-vuotias, tuli lopullinen romahdus. Isä toi jouluaattona neljä tuttavaansa meille juomaan. Miehet alkoivat riidellä keskenään, Kyösti kertoo.

Isä alkoi räiskiä aseella, ja vieraat lähtivät. Aseet olivat tuolloin yleisiä sodankäyneiden miesten kodeissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Kun isä alkoi hakata meitä lapsia sotilasvyöllä, äiti tuli väliin. Pakenimme keittiöön, mutta isä tuli perässä ja sanoi, että nyt mä tapan teidät. Isä otti tiskipöydältä leipäveitsen ja alkoi lyödä äitiä.

Kyösti pakeni kahta vuotta vanhemman siskonsa kanssa läheisen kerrostalon rappukäytävään. - Ei me kuoltu, paitsi henkisesti.

Äiti vammautui pahasti. Isä joutui vankilaan.

- Myöhemmin isä lähti Amerikkaan. Hän myi perheen omaisuuden ja jätti meidät puille paljaille, kunnan elätettäväksi.

Savolaispoika Lausteen poikakodissa

Paikkakunnalla perhe tunnettiin hyvin, ja traagiset tapahtumat herättivät myös vahingoniloa.

- Me lapset kuljimme lainavaatteissa ja olimme usein lastenkodeissa, kun äiti ei jaksanut. Varsinkin muut lapset osasivat olla raakoja.

Kyösti Erkinkorpi ei sopeutunut kouluun, ja viranomaiset päättivät lähettää 13-vuotiaan pojan Lausteen kasvatuslaitokseen, jota myös poikakodiksi kutsuttiin. Kyösti joutui eroon siskostaan.

- Savolaispoika Turussa... Jouduin silmätikuksi jo pelkästään murteeni takia. Kasvatuslaitoksessa oli siihen aikaan tärkeää joukkokuri ja alistuminen. Muistan hyvin kun minut sidottiin kanslian tammipöytään ja hakattiin rottinkikepillä.

Kyösti ei suostunut alistumaan. Hän sanoo oppineensa äidin puoleiselta suvulta sen, että oman mielipiteen esittäminen on sallittua.

- Meitä oli 120 kaveria yhdessä paikassa. Hyväksynnän saavutti häikäilemättömällä käytöksellä. Tuohon aikaan 80 prosenttia vangeista oli koulukotien kasvatteja. Koulukodit olivat alkeisoppikoulu vankiloita varten, Kyösti kertoo.

Kaksi vuotta Lausteella oltuaan Kyösti päätyi Keravan nuorisovankilaan pahoinpitelyjen ja ryöstöjen takia.

- Kun selli laitettiin lukkoon, olin helpottunut. Vihdoinkin oma rauha!

Kyöstin sisko selvisi tapahtumista paremmin, ja hänestä tuli sairaanhoitaja.

Kahden presidentin armahtama

Armeijan Kyösti kävi erikoisluvalla - se oli vaihtoehto vankilalle. Äiti kuitenkin kuoli armeija-aikana, ja poika ajautui ryöstelevään porukkaan ja taas vankilaan. Sitten Kyösti sai armahduksen presidentti Urho Kekkoselta . Välikätenä toimi erityisopettaja, joka oli Kekkosen tuttu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myöhemmin Kyöstin armahti toinenkin presidentti, Mauno Koivisto . Rikosuraa armahdukset eivät kuitenkaan katkaisseet.

Kymmenen vuotta linnoja kierrettyään Kyösti Erkinkorpi päätti ryhdistäytyä.

- Ajattelin integroitua yhteiskuntaan. Menin naimisiin Kuopiossa ja sain pojan vuonna 1974. Hovista tuli kuitenkin vanhoja tuomioita ja jouduin pariksi vuodeksi istumaan. Tämä on iso ongelma vieläkin. Tuomiot roikkuvat vuosikausia, ja elämänsä kuntoon saanut joutuukin takaisin linnaan. Parisuhteet eivät kestä.

Näin kävi Kyöstillekin. Vaimo oli keväällä 1979 myynyt kodin, jättänyt lapsen Suomeen ja häipynyt ulkomaille, Ruotsiin ja Tanskaan.

- Todella nöyryyttävää, pahemmin ei voisi tehdä! Vapauduttuani lähdin ex-vaimon perään. Päätin, että hän tulee Suomeen laudoissa ja minä raudoissa. Olin kuitenkin aina viikon tai kaksi perässä, onneksi.

Pankkiryöstöjä, huumeita - ja Jeesus

Tukholman Hallundassa Kyösti liittyi parinkymmenen suomalaisrikollisen porukkaan. Pahamaineinen jengi teki pankkiryöstöjä ja harjoitti huumekauppaa. Kyösti nukkui pumppuhaulikko kainalossa ja todisti monen tuttavansa kuolemaa.

- Yhdeltä ammuttiin aivot kadulle, toinen sai puukosta mahaan, kolmas hirttäytyi sellissä. Minua on ammuttu, ajettu yli autolla ja lyöty rautakangella päähän. Sotaahan se oli, Kyösti muistelee.

Ei ihme, että elämä oli alkanut tuntua kuluttavalta. Kerran puistossa istuskellessaan Kyösti sai yllättävän juttukumppanin. Seitsemänkymppinen mies kertoi rikolliselle Jeesuksesta ja antoi lehtisiä.

- Mies sanoi, että piru ajaa sinua takaa. Hän pyysi minua saapumaan Tukholman Filadelfia-seurakuntaan, joka oli helluntalainen seurakunta ja jossa oli suomalaisille oma osasto. Meninkin sinne Kakola-kaverini kanssa, vaikka kynnys oli suuri. Meillä oli mukana haulikot, pistooli ja puukko, Kyösti kertoo.

Saarnan jälkeen Kyösti tiukkasi saarnaajalta, saako tällainenkin jätkä muka Herralta anteeksi. Vastaus oli myönteinen, ja asia oli sillä selvä. Suurrikollinen Kyösti Erkinkorpi oli tullut uskoon.

Palautti ryöstösaaliin ja aseet poliisille

Tuoreella uskovalla oli kontollaan monenlaista sovittamatonta syntiä.

- Palautin poliisille 250 000 kruunua ryöstörahoja ja aseet. Selvitin tulleeni uskoon, ja poliisit lupasivat laittaa paperini mappi ööhön mikäli eivät enää näkisi minua näissä merkeissä. Siitä alkoi nousu, Kyösti kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hän kiittelee ruotsalaista yhteiskuntaa, joka antoi tällaisen mahdollisuuden. Suomessa näin ei olisi tapahtunut.

- Oli iso muutos luottaa ihmisiin ja tajuta, että ihmisiä ei tarvitse käyttää hyväksi. Onneksi en ehtinyt tappaa ketään. Haluaisin ajatella, että Jumala säästi minua parempia tehtäviä varten.

Kyösti alkoi kiertää vankiloita, ja kymmeniä hänen kavereitaan tuli uskoon raamattupiireissä. Joukossa oli kovan luokan rikollisia, kuten miljoonaliigan Emppu ja elinkautisen murhasta saanut Reijo "Klinu" Loikkanen . Jeesuksen löytäneiden joukossa oli myös poliiseja ja vankiloiden henkilökuntaa.

- Kun olin Riihimäen vankilassa tapaamassa Klinua, siellä oli apulaisjohtajana entinen Kuopion vankilan vartiopäällikkö. Olin yrittänyt Kuopiossa tappaa hänet. Nyt olimme molemmat uskossa, Kyösti kertoo.

Seurakunnan piiristä löytyi myös Kaisa -vaimo, ja Kirkkonummella asuva pariskunta pitää yhtä edelleen. He saivat myös yhteisen lapsen, tyttären.

- Ex-vaimoa olen tavannut vain kerran. Ehkä tämä on Herran johdatusta, Kyösti velmuilee.

Vuonna 1982 Suomen vankeinhoito-osaston ylijohtaja K.J. Lång otti Kyöstiin yhteyttä. Lång ehdotti, että Kyösti alkaisi kiertää Suomen vankiloita. Lång järjesti paperit, joiden avulla evankelista saattoi kulkea vankiloissa vapaasti.

"Psykologista opetusta" Venäjän vankiloissa

Vankilatyö ja työpaikka Helsingin Salem-seurakunnassa saivat Kyöstin palaamaan Suomeen vuonna 1986. Pari vuotta myöhemmin vankilareissut laajenivat entisen Neuvostoliiton alueelle. Raamattujen ja oman tarinansa lisäksi Kyösti joukkoineen vie vangeille ruokaa, vaatteita ja lääkeapua.

- Seurakunnat olivat Neuvostoliitossa vainottuja 70 vuoden ajan. Kirkoista tehtiin hevostalleja ja tanssipaikkoja. Maahan ei huolittu saarnaajia, joten vierailut kirjattiin "psykologisen opetuksen" nimikkeellä, hän kertoo.

- Vankileirit olivat salaisia, esimerkiksi paikalliset asukkaat eivät tienneet Volgogradin lapsivankilan olemassaoloa. Nostan hattua presidentti Jeltsinille , jonka kaudella vierailut pääsivät alkamaan.

Kyösti Erkinkorpi on avannut vankiloiden ovia kutsumalla Suomen-vierailulle paikallisia viranomaisia, tiukkoja ja epäluuloisia everstejä, joilla on suuri valta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

1990-luvun lopulla Kyösti kiersi kaikki Karjalan vankilat. Alueella oli 9 000 vankia, joiden olot olivat järkyttävät. Esimerkiksi Vienan Karjalan Nadvoitsan vankilaan tuotiin tuberkuloosisairaita vankeja ympäri Venäjää. Yhdeksän neliön sellissä saattoi olla 15 vankia, ja joka kuukausi yli 100 vankia kuoli.

Suomesta järjestettiin vankilaan tubihoito-ohjelma laboratorioineen ja sairaaloineen. Ruokaa ja vaatteita tuotiin kymmeniä rekkoja, joista riitti jaettavaa myös paikalliselle väestölle.

- Jokaisessa oblastissa, lääniä muistuttavalla alueella, on satoja vankileirejä. Venäjällä joka neljännellä asukkaalla on kytkös vankilaan joko entisenä vankina tai vangin omaisena.

Pelkästään lapsivankiloita on maassa toistasataa. Virallinen lapsivankien lukumäärä on 18 000-25 000, mutta Kyösti arvioi todellisen määrän olevan kymmenkertainen.

- Eräskin 12-vuotias kertoi varastaneensa ruokaa ja polkupyörän. Tarkoituksena oli paeta kasvatustalosta, jossa lasta pidettiin maatyöorjan asemassa. Vankilaa tuli kuusi vuotta, josta venäläiseen tapaan jokainen istutaan.

"Venäjä palannut KGB:n aikaan"

Nykyhallinnon aikaan lähetys- ja avustustyö on vaikeutunut huomattavasti entisestä. Tubiohjelman kaltaiset suurprojektit eivät enää ole mahdollisia, ja avustuskuormien vieminenkin on tehty vaikeaksi.

Putinin kaudella kiristetään ja kiristetään, maa on sulkeutumassa ja palaamassa KGB:n aikoihin. Vanhan neuvostovallan pelko on selvästi tulossa takaisin. Systeemiä arvosteleva saa varautua ongelmiin, Kyösti kertoo.

Näin kävi hänelle itselleenkin. Pari vuotta sitten Kyösti matkusti lapsivankileirille aseteollisuuskaupunki Ufaan ja kritisoi asioita siihen malliin, että viranomaiset hermostuivat.

- Kun viimeksi piti lähteä Venäjälle, kuulin saaneeni viisumikiellon. Olen kuulemma Venäjällä ei-toivottu henkilö. Yritämme nyt valjastaa paikallisia seurakuntia ja niiden luotettavia ihmisiä tekemään jatkotyötä.

Paikalliset myöntävät avoimesti, että uskonto täyttää kommunismin jättämän tyhjiön. Uskovat ovat monelle vangille ainoat, jotka heistä välittävät. Yhteiskunnan auttavaan käteen entinen vanki ei voi luottaa.

- Moni liittyy meihin saadakseen siviilissä materiaalista apua, mutta kyllä joukossa tosiuskoviakin on.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seurakuntia toimii myös vankiloiden sisällä. Kyösti sai ensimmäisenä länsimaalaisena oman kristillisen kirkkorakennuksen vienalaisen vankileirin alueelle. Puuseppä- ja kirvesmiestaitoiset vangit rakensivat kirkon omin käsin.

Takana vankilatyötä yli 40 maassa

Kyösti Erkinkorpi on vieraillut oikeus- ja vankilaviranomaisten kutsumana yli 40 maan vankiloissa ja tavannut satojatuhansia vankeja. Nykyään hän toimii kansainvälisenä vankilaevankelistana medialähetysjärjestö IRR-TV:ssä. Hänen työnään on avata kontakteillaan uusia vankilatyön kohteita.

Kauheimmat vankilat löytyvät Kyöstin mukaan Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Useissa paikoissa vierailijakin saa pelätä henkensä edestä.

Esimerkiksi Brasilian Sao Paulossa kapinat ja henkilökunnan kidnappaukset ovat arkipäivää. Vankeja on tuhansia, ja kukin istuu 40-400 vuoden tuomiota.

- Eräällä reissulla tuli kolkko olo. Olin tyhmyyksissäni ottanut tulkin lisäksi mukaan vaimon ystävättärineen. Oli 40 asteen helle ja hiki valui, kun saavuimme halliin, jonne oli tuotu 600 mustaa miestä, Kyösti muistelee kauhunhetkiä.

- Tempaisin paidan pois. Vangit näkivät, että olen kurkkuun asti tatuoitu ja alkoivat taputtaa. Sanoin, että olen ollut teidän kaltaisenne, tiedän millaista teillä on. Saarnan jälkeen jaoin heille ehtoollista.

Tätä se on, katu-uskottavuus.

SARI MIETTUNEN

TS/Tuula Heinilä<br />Kyösti Erkinkorpi vaihtoi aseet Raamattuun melkein 30 vuotta sitten. - Vankilat ovat elämässä säilyneet. Kiertelen niissä kertomassa, että kovakin jätkä voi tulla uskoon.
TS/Tuula Heinilä
Kyösti Erkinkorpi vaihtoi aseet Raamattuun melkein 30 vuotta sitten. - Vankilat ovat elämässä säilyneet. Kiertelen niissä kertomassa, että kovakin jätkä voi tulla uskoon.