Helsingin kaupunginteatterin näytäntökausi on päättymässä; Sami Uotilalla on jo mieli osittain Turussa. Broadway-musikaali A Funny Thing happened on the Way to the Forum (suomeksi suunnilleen Forum eli sattuipa hassusti ) tuo näyttelijän jo toistamiseen Samppalinnan kesäteatterin lavalle.
Miksi tulet kesätöihin juuri Turkuun?
- Olen aiemmin ollut mukana Samppalinnan Oklahomassa . Kun taas kysyttiin tuletko, päätös oli helppo tehdä.
Millaisen kuvan olet Turusta saanut?
- Kiva kesäkaupunki, mikä ettei siellä viihtyisi.
Millainen on kesän näytelmä?
- Forumissa on hauska teksti. Näytelmä sopii hyvin kesäteatteriin, niin että hyvä setti on kasassa.
Ja millainen tyyppi on roolihahmosi Hero?
- Kirkasotsainen, naiivihko nuorimies, joka on aivan älyttömästi rakastunut Philia -neitoon. Hero on tarinan liikkeelle sysäävä voima. Homma käynnistyy, kun Pseudolus -orja alkaa häärätä päästäkseen kahleistaan. Hero lupaa miekkoselle vapauden, jos tämä tuo isännälleen tietyn naisen.
Kuinkas sitten käykään?
- Vaikea arvata, kun kyseessä on iloinen komedia...
"Kuuntele mitä toinen sanoo"
Paljonko Samissa on Heroa?
- Heron hahmo ei ole erityisen lähellä minua. Ehkä sitä on itsekin nuorena ollut yhtä viattomasti ja naiivisti rakastunut. Nyt olen 36-vuotias ja toivottavasti aikuisempi.
Entä onko Herossa Samia?
- Kaipa roolihahmosta tulee jollakin tavoin minun näköiseni, vähän erilainen kuin jonkun muun tekemänä. Näin ainakin toivon.
Millaisen porukan kanssa näyttelet?
- Jo luku- ja lauluharjoituksissa on käynyt ilmi, että kasassa on loistava tiimi.
Ja tärkein kaikista: millainen pakkaus Philiana hurmaa?
- Raili Ruutu on kuvankaunis ja laulaa kuin enkeli. Upea vastanäyttelijä.
Raili puolestaan on kehunut sinua "ihanasti läsnäolevaksi".
- Läsnäolon resepti on hyvin simppeli: kuunnellaan mitä toinen sanoo.
"Pidämme peiliä ihmisen edessä"
Näetkö kesä- ja talviteatterilla eroa?
- En varsinaisesti. Kesäteatteria tehdään näennäisestä kevyestä otteesta huolimatta tosissaan ja mahdollisimman hyvin.
Se pieni ero?
- No, kesäteatterissahan ollaan ulkoilmassa. Näihin raameihin kevyet ja iloiset näytelmät istunevat paremmin kuin vakavat psykodraamat. Ihmiset tulevat viihtymään ja haluavat poistua onnellisina kauniiseen kesäyöhön.
Teatterin tehtävä ylipäätään?
- Hienoa, jos pystyy kertomaan tarinoita ja herättämään yleisössä ajatuksia, teki sen sitten komedian tai draaman kautta. Parhaimmillaan teatteri avaa ikkunoita, pitää peiliä ihmisen edessä: katso, tämmöisiä me olemme.
Tarvitaanko erillistä lastenteatteria?
- Kyllä se puolustaa paikkansa. Mutta sitä on tehtävä yhtä tosissaan kuin aikuisten teatteriakin. Pyrin sanomaan asiat lapsille siten kuin kertoisin ne ystävälleni. Vauvakielinen lässytys on sietämätöntä.
Menneen ja tulevan talven lumia?
- Pitkälti mennään Helsingin kaupunginteatterin kyydissä. Elokuussa palaa ohjelmistoon Turussakin nähty Dario FonAmerica, jota teemme Niko Saarelan kanssa. Olen harjoitellut Pekka Töpöhäntää . Joulun alla on tulossa ensi-iltaan poliittinen draama. Siinä tärkeimmät.
Tanssijasta näyttelijäksi
Miten päädyit näyttämölle?
- Tanssin kautta. Breikkailin 1980-luvulla; siirryin Aira Samulinin tanssikouluun, sittemmin Marco Bjurströmin Step up -ryhmään. Kun oli mukana monessa tanssishowssa ja muotinäytöksessä, tottui lavalla oloon.
- Ennen pitkää koitti totuuden hetki. Marco opasti huolehtivan isoveljen lailla, että jos haluaa ammattitanssijaksi, kannattaa ruveta harjoittelemaan tosissaan ja joka päivä. Valitsin toisin ja hakeuduin Ylioppilasteatteriin. Pääsin teatterikorkeakouluun ja sitä kautta ammattiin.
Mitä tekisit, jollet olisi näyttelijä?
- Vaikea sanoa. Mieluiten tekisin jotain konkreettista, esimerkiksi organisoisin tapahtumia tuotantoyhtiössä, jossa paikat ja ihmiset vaihtuisivat. On aina mukava tavata uusia naamoja.
Kauanko olet ollut Helsingin kaupunginteatterissa?
- Kuusi vuotta eli siitä asti kun lopetin Salatuissa elämissä.
Miten luonnehtisit Salattujen elämien roolihahmoasi?
- Aki Nikkinen oli kiinnostava roolihahmo näyttelijän näytellä, varsinainen tapahtumien pyörittäjä, ilkeä nilkki - Heron täydellinen vastakohta.
Jäikö Salkkari-kaudesta hyvä vai paha maku?
- Tosi hyvä. Vieläkin muistelen silloisia työkavereita lämmöllä.
Lenkkejä ja pokeria
Miten pidät pääsi ja kroppasi työkunnossa?
- Yritän löytää kultaisen keskitien: mässäilen säännöllisin väliajoin ja tasapainotan sitten herkuttelua liikunnalla.
- Kaikki kunnia punttisaleille, mutta juoksulenkit ovat enemmän minun juttuni, luomulihakset you know...
Käytkö katsomassa kollegoidesi näyttelemistä?
- Liian vähän. Silloin harvoin kun on ilta vapaana, ei välttämättä tule lähdetyksi teatteriin. Pidän kuitenkin tärkeänä nähdä muiden tekemistä. Siitä saa aina jotain. Vaikutuksen teki esimerkiksi Akseli -ensemblen Mitä te odotatte .
Mihin vähät vapaa-aikasi menevät?
- Muun muassa pokeriin. Ihan harrastajameiningillä pelailen. Ison rahan jutut eivät ole minua varten.
Perhesuhteesi?
- Olen naimisissa ja minulla on tytär.
Ja lopuksi: mitä odotat Turun kesältä?
- Paljon tyytyväistä yleisöä Samppalinnan katsomoon. Ja aurinkoa!
Marja Myllyluoma
