- Nämä ovat niin nykyaikaisia virkkeitä. Ei näihin oikein saa Turun murteen luonnetta.
Turkuseuran murrejaoston puheenjohtaja Risto Vuorinen miettii, miten nykypäivän fraasit kääntyisivät Turun murteelle. Harmi, kun niissä ei pääse mehevästi täräyttämään "simmottos" tai "kummottos".
Vuonna 1975 perustettu murrejaosto on 50-vuotisjuhliaan viettävän Turkuseuran keskeisiä toimijoita. Jaostossa osataan Turun murteen kielioppi, joten jäsenet Vuorinen, Olli Porra ja Riitta Vasenkari ovat oitis samaa mieltä esimerkkivirkkeiden käännöksistä.
Turun murteen kirjoittamistapaa on linjattu Kummottos -sanakirjassa, joka ilmestyi 1989 ja uusintapainoksena 1995, sekä professori Kalevi Wiikin kirjoittamassa Tämmöttös -kieliopissa. Säännöksi on hioutunut esimerkiksi se, että kirjoitetaan "Urhelupuisto", vaikka -inen-loppuisissa sanoissa i-kirjain usein säilytetään.
Vuorinen on julkaissut kolme murrepakinakirjaa, mutta painottaa, että kautta aikain murre on ollut puhuttua kieltä.
- Me pyrimme 1930-1940-luvun murteeseen, Vasenkari sanoo.
Alkuvaiheessa mallina oli 1920-luvun puheenparsi, mutta se sisälsi liikaa ymmärtämistä estäviä ruotsin lainoja. Toki on Aurajoessa paljon vettä virrannut ja puhetapa muuttunut 1940-luvun jälkeenkin. Kukaan ei puhu enää "telefooniin", kun ei enää oikein puhelimeenkaan.
Murrejaostolaiset näkevät, että pysyvintä on intonaatio, nuotti. Siitä tunnistaa turkulaiseksi presidentti Mauno Koiviston , poliitikko Ville Itälän tai Hansakorttelin nuoret. Olkoonkin, että nuorten puheeseen ovat sekoittuneet vaikutteet englannista ja stadin slangista.
- Geminaatio "tuppa" on katoamassa ensimmäisenä, Porra miettii muutoksia äidinkielenopettajan termein.
Nuoriso tuskin enää sanoo "munt" mutta asuu kyllä "Suamessa" ja istuu "tualilla".
Murrejaostolaiset ovat iloisia jo yli kymmenen vuotta jatkuneesta murrebuumista, jonka antia ovat olleet esimerkiksi monet murrerunokirjat ja Aku Ankka Turun murteella. Vasenkari muistelee, että 1970-1980-luvulla oli olevinaan hienompaa, ettei puheesta saanut kotipaikkaa selville.
- Murteen ja paikalliskulttuurin arvostus kasvoi vastapainona EU:lle ja globalisaatiolle, Porra arvioi.
Kiinnostavaa on, kauanko murrebuumia vielä riittää.
Murrejaoston kaupunkilaisille tutuinta antia on Tämmöttös -lehti, jossa mainoksetkin ovat Turun murteella. Jaosto tekee tarvittaessa muitakin käännöksiä. Se pitää omien kokoustensa lisäksi kerran kuussa murrekerhoa, jossa käy nelisenkymmentä ihmistä. Lisäksi se järjestää murreiltoja ja Turun päivän murrekaffilan. Puheenjohtaja mainostaa, että tänään Sinisen hämärän kirjallisessa iltapäivässä murrejaostolla on oma parinkymmenen minuutin ohjelmaosuutensa.
Olli Porra toivoisi, että aitoa murretta nykyistä enemmän suosittaisiin kaupungin nimistössä ja mainonnassa. Mikseivät turkulaiset tervehdi tulijaa samaan tapaan kuin raumalaiset, jotka toivottavat "Ol niin gon kotonas"? Miksi Turun kartalle on merkitty Vartiovuorenmäki, vaikka vanhat turkulaiset puhuvat Kiikartorninmäestä? Ja miksi Kakskerrasta löytyy Poikkattenkuja?
- Sen pitäisi olla Poikattenkuja, sanoo Risto Vuorinen.
RITVA SETÄLÄ
