Joskus on paremmin
Turkulainen Marta Laitinen , 20, opiskelee Turun yliopistossa ulkomaalaisena suomen kieltä ja kulttuuria. Koulutus kestää kolme vuotta, takana on vuosi. Hän tuli Suomeen kolme vuotta sitten inkerinsuomalaisena Ukrainasta Krimin niemimaalta.
Martan rahat ovat tiukilla. Hän asuu vuokra-asunnossa Varissuolla yhdessä isänsä ja äitinsä kanssa. Vanhemmat ovat työttömiä. Marta laskee saavansa opintotukea 160 euroa kuussa plus päälle muita avustuksia niin, että
koko tukisumma nousee kuussa noin viiteensataan euroon.
Vuokraan hän antaa kuussa 170 euroa ja viikossa hän arvioi kuluttavansa
ruokaan viitisenkymmentä euroa. Vaatteet, hygieniatarvikkeet ja muut menot
nielevät kuussa loput sata euroa. Suurta apua antaa Pelastusarmeijan ruokajako.
Martaa naurattaa kysymys, pääseekö hän koskaan esimerkiksi elokuviin tai muihin rientoihin.
- En, hän kuittaa mutta kertoo isänsä olevan taiteilija, joten kulttuurinnälkää pystyy tyydyttämään isän intohimon kautta.
Marta harrastaa urheilua, juoksua ja pyöräilyä, ja niihin hän ei kuluta paljoa
rahaa.
Töissa Marta ei Suomessa ainakaan vielä ole ollut, mutta toive päästä
palkkatyöhön itää. Ammattisuunnitelmissa on joskus toimia kirjanpitäjänä
Suomessa.
- Tuloni ovat nyt pienet, mutta en ole surullinen. Kun pääsen töihin,
elintasoni paranee, Marta uskoo.
MERVI LUOTONEN