Kirjallisiin sfääreihin nousun edellä Turun messukeskuksessa käy perin arkinen kuhina. Seinäkkeitä ja hyllyjä on halleihin jo pystytetty, pääroolin esittäjät eli kirjat ovat nekin tuloillaan. Ylimpänä puuhapetenä häärii ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula.
Millaisella tiimillä messuja pystytetään?
- Ydinryhmään kuuluu viisi ihmistä. Joukko kasvaa sitä mukaa kuin H-hetki lähestyy. Messujen aikana täällä on töissä kaikkiaan 50 henkeä, muun muassa lipunmyyjiä ja järjestyksenvalvojia.
Kuinka mittava spektaakkeli rakentuu?
- Esiintyjiä on yli 300, yhteistyötahoja - kustantajia, järjestöjä - noin 70.
Paljonko messuvieraita odotat tulevaksi?
- Viime vuonna kävi 20 000 ihmistä, suunnilleen saman verran voisi olettaa nytkin tulevan.
Oletko tyytyväinen kävijämäärään?
- Määrä on aika sopiva: kenenkään ei tarvitse yksin kierrellä, muttei tungostakaan synny, ja kaikilla on tilaa löytää etsimänsä. Kerran Göteborgin kirjamessuilla kävi 30 000 ihmistä yhden päivän aikana. Se läheni jo kaaosta.
Ja minkälaista seurakuntaa saapuu?
- Kaikenlaista. Monelle kirjamessut ovat syksyn must-meno. Kirjojen ja kirjailijoiden lisäksi ihmiset tulevat tapaamaan tuttuja. Kavereita nähdään ehkä vain kerran vuodessa, aina kirjamessuilla.
Vanhoja tuttuja vai uusia naamoja?
- Sekä että. Meillä on paljon kanta-asiakkaita, jotka ovat kolunneet jokaikiset messut. Noin 70 prosenttia kävijöistä on yleensä ollut näitä vanhoja tuttuja. Loput 30 prosenttia ovat se haastava joukko, joka täytyy valloittaa.
Valloituskeinoja?
- Kirjat ja kirjailijat tietysti kiinnostavat lukevaa yleisöä. Myös oheisteemojen käyttö on hyväksi havaittu. On ollut sukuteemaa ja teatteriteemaa. Tällä kertaa mukana ovat ruoka ja tiede, erityisesti terveys.
Mistä olet keksinyt ympätä sapuskat ja avaruudenihmeet kirjallisuuden sekaan?
- Kustantajat ovat vuosittain tuoneet messuille keittokirjoja, viinioppaita ja kansantajuisia tiedeteoksia. Oli luontevaa rakentaa teemoista omat kokonaisuutensa. Ihmisistä on varmasti mukavaa, kun tarjolla on hengenravinnon lisäksi maistiaisia ja oluttupia. Ja tieteen saavutukset ja avaruuden ilmiöt kiehtovat aina.
"Kirkkopäivät ja herättäjäjuhlat"
Mistä kirjamessuajatus on peräisin?
- 1980-luvun lopulla osuin Göteborgin kirjamessuille. Vaikutti niin hauskalta tapahtumalta, että halusin samanlaisen Suomeenkin. Esittelin ajatuksen Turussa, ja 1990 pidettiin ensimmäiset kirjamessut.
Ei mennyt aikaakaan, kun Helsinki jo varasti idean Turulta. Harmittaako?
- Ei ollenkaan. Tapahtumat ovat niin erityyppiset. Jos Helsingin messut ovat valtakunnalliset kirkkopäivät, nämä ovat valtakunnalliset herättäjäjuhlat. Helsingissä on virallisempaa, meillä väljempää: ei tarvitse marssia niin ruodussa. Kaiken kaikkiaan valtakunnallisia kirjamessuja on suunniteltu tai jo järjestetty viiteen kaupunkiin, Turun ja Helsingin lisäksi Ouluun, Jyväskylään ja Tampereelle. Kilpailun ja kateuden sijasta tunnemme kaikki kuuluvamme samaan leiriin.
Turun ja siis koko Suomen ensimmäisistä kirjamessuista on kulunut 16 vuotta, nyt on tulossa 14. tapahtuma. Missä laskuvirhe?
- Alkuun messuja järjestettiin kahden vuoden välein, sittemmin joka vuosi. Muutos on selvästikin ollut paikallaan. Kävijöitä kun riittää jokavuotiseen tapahtumaan.
Käykö kauppa?
- Olemme laskeneet, että kirjoja ostetaan 60 eurolla per kävijä.
Saako Turku osansa rahavirroista?
- Viikonlopun aikana paikalliset hotellit voivat kirjata tuhansia yöpymisiä. Monet muualta tulleet hankkivat lipun, joka oikeuttaa kiertelemään messuilla sekä perjantaina, lauantaina että sunnuntaina.
Lasse Lättäjalasta Victor Hugon Kurjiin
Milloin vuotuinen messurähinä käynnistyy?
- Heti edellisten messujen jälkeen. Maateemat on saatava liikkeelle ajoissa. Seminaarit lyödään lukkoon vuoden alussa. Kirjailijavieraat kutsutaan huhti-toukokuussa, kun kustantajilla on julkaisuohjelmat tiedossa.
Nyt teemamaana on Islanti. Valintaperuste?
- Olemme aina vältelleet valtavirtoja. Toivomme ihmisten oivaltavan, että on muitakin kirjallisuuden kieliä kuin englanti. Mukana messuilla ovat olleet niin Japani, Puola ja Espanja kuin Wales ja Norjakin.
Miten tulevien kirjamessujen mahtaa käydä? Onko kansan lukutaito tallella vastakin?
- Kirjallisuuden lumo täytyy löytää, jotta siihen jäisi koukkuun. Lapset ovat meille tärkeä juttu. Toivomme, että lukemisesta tulisi heille osa arkipäivää, etteivät teeveet ja videot veisi heitä tyystin mennessään. Messuilla on käynyt paljon koululaisia ja lapsiperheitä. Monet nuoret ovat tulleet uudestaan.
Kerro omista varhaisista lukuelämyksistäsi.
- Ensimmäinen kuvakirjani oli Lasse Lättäjalan seikkailut . Muistathan sen viehättävän, pienikokoisen kirjasarjan. Myös Mestaritontun seikkailut kiehtoi kovasti. Sittemmin ahmin vuorotellen Viisikkoja , Victor HugonKurjia ja Ollin oppivuosia .
Mitä nykyisin luet?
- Pari, kolme viikkoa ennen messuja ajetaan henkistä rallicrossia niin kovaa, että lukemaan pystyy vain sirpaleittain. Keittokirjat, matkakuvaukset ja dekkarit ovat hyviä tähän saumaan, sillä lukemisen voi keskeyttää milloin vain. Rauhallisempina aikoina olen kaikkiruokainen, luen kaikkea mahdollista esseistä nuortenkirjoihin. Olen nopea lukija ja kaiketi kirjailijan toiveasiakas eli utelias ja monista maailman ilmiöistä kiinnostunut.
Olet itsekin kirjoittanut. Millaisia tekstejä?
- Tuotantoni käsittää kaikkiaan 17 teosta. Siihen mahtuu tietokirjoja, esseitä ja runoja.
Syntyykö kynästäsi vielä uutta?
- Haaveissani siintää parin, kolmen kuukauden mittainen tauko, jonka mittaan voisin vain kirjoittaa, mieluimmin jossain ranskalaisessa luostarissa niin kuin on ollut tapana sanoa.
Entä muut kytköksesi kirjallisuuteen?
- Olen suorittanut kirjastonhoitajan tutkinnon sekä opiskellut kirjallisuutta ja sosiologiaa. Olen ollutkin kirjastonhoitaja, kustantaja ja arvostelija, tv-käsikirjoitusten tekijä. Vain kirjakauppiaan hommaa en ole kokeillut - ellei messutouhu sitten korjaa sitä puutetta.
Juutalaisia kaupunkeja ja italialaista jalkapalloa
Tähän hätään et ehtine luostarin rauhaan vetäytyä?
- Kirjamessujen lisäksi olen opetellut järjestämään keväisiä taide- ja antiikkimessuja. Matkustelu kiinnostaa. Toiveissani on päästä Ukrainaan Lvovin kirjamessuille. Ja tahtoisin tutustua Itä-Euroopan kuten Liettuan ja Puolan vanhoihin juutalaisiin kaupunkeihin. Vaikka sodissa on hävitetty paljon, yllättävän runsaasti on jäljellä 1900-luvun alun kivettynyttä hehkua ja surullista kauneutta.
Valitsemallasi uralla mennään usein sellaista rallia, että vauhdissa pysyäkseen täytynee olla tietyllä tavoin rakennettu?
- Epävarmuuden sietokyky on välttämätön ominaisuus. Pahitteeksi eivät ole myöskään hyvät unenlahjat, ettei yötä päivää stressaa itseään. Sosiaalinen mielenlaatu ja kiinnostus muiden ihmisten asioihin auttavat, kun pitkin vuotta käy kahvilla kymmenien kustantamoiden keittiöissä.
Miten rentoudut?
- On juhlaa joskus vain olla itsekseen, sulkea kännykkä ja tietokone. Minusta on hauskaa kävellä ja kuljeksia. Tykkään myös kierrellä tavarataloissa. Vaikkei mitään ostaisikaan, ilmapiiriä on mukava haistella. Joskus katselen italialaista jalkapalloa Eurosportilta. Olen jo oppinut tuntemaan seuroja ja pelaajia. Yleisön kannustus on hirmu sosiaalista toimintaa, isät ja pojat saman joukkueen puolella.
Perhesuhteesi?
- Naimisissa, ei lapsia.
Suhteesi turkulaisuuteen?
- Olen kotoisin Helsingistä ja päätynyt Laitilan kautta Turkuun. Kokemukseni mukaan turkulaisten kanssa pääsee yhteisymmärrykseen, vaikkei olisikaan kolme sukupolvea ruutukaava-alueella -taustaa.
Marja Myllyluoma
