Moi Aimo! Lueskelen aina juttujasi, kun käyn vanhempiani katsomassa Turun suunnalla. Tulit mieleeni, kun pohdin tämän hetken taloustilannetta Suomessa. Oravannahkoja on vaihdettu jälleen voitokkaasti keskenämme, ja kaikkialla puhutaan nousukaudesta. Jotkut antavat jopa hallitukselle siitä arvosanan, johtui nousukausi sitten siitä tai muusta. Mutta jopa naapurukset puhuvat siitä keskenään, että nyt ollaan selkeästi nousukaudessa, ja se on pitkän päälle ihana asia. Kysymykseni kuuluukin, onko olemassa sellaista asiaa kuin jatkuva kasvu? Jos oletetaan, että luontoa ei riistettäisi kuten nyt ja biopolttoainekin korvaisi fossiiliset polttoaineet, olisiko sellaista olemassa kuin jatkuva nousukausi?
Jesus, Helsinki
Nyt tuli niin iso kysymys, ettei näillä lihaksilla ja palstatiloilla pysty siihen tyhjentävästi vastaamaan, varsinkin jos puhutaan koko maapallosta. Oikeastaan vasta kaukaisessa tulevaisuudessa tarkemmin nähdään, mitä tapahtuu, kun fossiiliset polttoaineet loppuvat ja siirrytään kokonaan muihin energialähteisiin.
Mutta vaikka ihminen on hyvin kekseliäs ja sopeutuvainen eläin, jatkuvaa kasvua ei voi käytännössä koskaan ainakaan koko maailman mitassa tapahtua, sillä mikään hyvä - saati taloudellinen kasvu - ei jakaannu tasaisesti. Talous kehittyy epätasaisesti alueellisesti ja erilaisin suhdannevaihteluin tietyissä aikasykleissä.
Suomessa on nyt eletty jatkuvan kasvun aikaa 1990-luvun alun lamavuosista lähtien. Sitä ennen koettiin energiakriisistä johtuva lama 1970-luvulla. Ja ellei sotavuosia oteta lukuun, kasvu pysähtyi taas sitä ennen 1920- ja 1930-lukujen vaiheessa. On nopean kasvun ja hitaan kasvun vaihteluita, mutta lamasuhdanne toistuu tähänastisen kokemuksen perusteella muutaman vuosikymmenen väliajoin. Tulevaisuudessa tahti saattaa ympäristökatastrofeista johtuen kiihtyä.
Se on joka tapauksessa varmaa, että jatkuva taloudellinen kasvu pysähtyy maapallolla viimeistään vajaan viiden miljardin vuoden kuluttua, kun tuo varsinainen energialähde, rakas Aurinkomme sammuu. Silloin tosin päättyy muukin elämä maapalloltamme. Silloin tulee maailmanloppu, siis ainakin maapallon loppu, vaikkei välttämättä kaiken loppu.
Pilaako säilykepurkin lommo sisällön?
Hei Aimo! Onko totta, että tonnikala on pilaantunut, jos purkkiin on tullut lommo? Ystäväni väittää, että sellainen on heitettävä pois. Olen ostanut elintarvikkeita purkeissa, joissa on lommo, ja käyttänyt sen. En ole huomannut lytistyneen tomaatin maistuvan huonommalle kuin kokonaisenkaan. Olenko väärässä?
Hernerokkaa purkissa
Säilykepurkin lommoutuminen saattaa aiheuttaa purkin sisäseinämän suojauksen rikkoutumisen. Purkin sisältö pääsee silloin reagoimaan purkin seinämateriaalin kanssa, jolloin se saattaa saada aikaan terveydelle vaarallisten aineiden liukenemisen tai muodostumisen myös itse elintarvikkeeseen. Aivan pieni lommo ei aina aiheuta mitään reaktiota, mutta jos purkki menee rikki niin, että purkkiin pääsee happea ja mikrobeja, sisältö voi pilaantua nopeastikin. Elintarvikevirasto varoittaa kuluttajia ostamasta kolhiintuneita säilykkeitä, eikä myöskään lommoisten tölkkien sisällön syömistä suositella.
Säilykepurkki, tuo ilmatiivis ja ohuesta metallista valmistettu kapistus, on keksitty jo 1800-luvulla. Ne valmistettiin kauan kokonaan tinatusta teräksestä. Nykyään purkkien kansi on yleensä tinattua terästä ja muut purkin osat alumiinia.
Kuka on paljasjalkainen turkulainen?
Aimo hyvä! Olen aina luullut, että paljasjalkainen turkulainen on henkilö, joka on syntynyt ja kasvanut Turussa. Extrassa 16.9.2006 oli Turku-seuran puheenjohtajasta Kristiina Syrjäsuosta tehty haastattelu, jossa hän ilmoitti olevansa paljasjalkainen turkulainen. Hän kertoi kuitenkin käyneensä Piikkiössä vielä peruskoulunkin ja vasta sitten muuttaneensa Turkuun. Ymmärrykseni mukaan hän on kyllä tietysti turkulainen, vaan ei paljasjalkainen turkulainen. Olenko oikeassa vai väärässä?
Heidekenillä syntynyt
Me kaikki ihmiset olemme erehtyväisiä ja epätarkkojakin, niin kysyjäkin. Ensinnäkään Kristiina Syrjäsuo ei ole Turku-seuran puheenjohtaja, vaan toiminnanjohtaja. Puheenjohtaja on Pirkko Mikkola . Lehdessä kyllä mainittiin Syrjäsuo toiminnanjohtajaksi.
Toiseksi Kristiina Syrjäsuo ei tuossa haastattelussa väittänytkään olevansa paljasjalkainen turkulainen. Tämä "mieleltään täysturkulainen" vain viittasi siihen, että paljasjalkaisuutta häneltä kysytään usein, ja kun toimittaja kysyi "no oletko", Kristiina vastasi sanatarkasti: "Olen syntynyt Piikkiössä, mutta peruskoulua lukuunottamatta olen oppini saanut Turussa." Turussa tai aivan kaupungin lähituntumassa koko ikänsä asuneena hän on turkulaisempi kuin moni muu Turussa syntynyt, mutta paljasjalkainen turkulainen hän ei siis ole.
Paljasjalkaisten turkulaisten kategoriaan pääsemiseksi taitaa vähimmillään riittää, että on syntynyt Turussa, mutta vaativimmat edellyttävät, että on syntynyt Heidekenillä ja sen jälkeen asunut täällä koko ikänsä. Helsingissä voi ehkä joskus pistäytyä, mutta jos varsinkin Tampereella jatkuvasti tramppaa, paljasjalkaisen turkulaisen titteli on uhattuna!
Kuten tunnettua, itse en ole paljasjalkainen turkulainen. Mutta tähän kaupunkiin kovasti tykästyneenä olen alkanut kysyjille vastailla, että olen ollut syntyperäinen turkulainen jo kohta 30 vuotta.
Miksei naapurimaan tv:stä saa katsoa analogisia?
Aimo hei! Vielä kerran digi-tv:sta. Kerroit, että tv-lupamaksu on maksettava analogisesta tv:stä 1.9.2007 jälkeenkin, jos asuu sellaisessa paikassa, josta näkyy naapurimaan analogisia tv-lähetyksiä. Lähettääkö valtio/tv-yhtiöt nämä maksut sitten tuolle toiselle valtiolle vai onko lupamaksu vain kiusantekoa näille ihmisille, jotka sattuvat asumaan sellaisessa paikassa, josta naapurin ehkä paremmat tv-lähetykset näkyvät? Nyt virolaiset ja Karjalan tasavallan ihmiset ovat voineet seurata Suomen tv-lähetyksiä ja sitä kautta pystyneet pitämään yllä suomen kielen taitojaan. Hiipuuko nyt kielitaito, kun heillä ei ole varmaankaan varaa digibokseihin? Aikoinaan tätä digimaailmaa ryhdyttiin ihmisille tarjoamaan kaikkine hyvine yksityiskohtineen, mutta nyt nähdään vain nykivää kuvaa ja huonoa tekstitystä, ei puhettakaan kaksisuuntaisesta kommunikoinnista ja muista luvatuista ominaisuuksista. Miksi pitää tuoda markkinoille keskeneräinen tuote?
Koetapas vastata tyhmälle kyselijälle
Yleisradio/viestintävirasto/tv-maksuhallinto perii todellakin tv-lupamaksun 1.9.2007 jälkeenkin, jos käytössä olevalla analogisella vastaanottimella pystyy katsomaan naapurimaan lähetyksiä ja vaikkei siis digiboksia hankikaan. Tämä tuntuu todellakin hiukan kiusanteolta tai painostukselta digiaikaan. Mutta joka tapauksessa tv-lupamaksu maksetaan aina omaan maahan, katsoipa minkä tahansa maan lähetyksiä. Tämä on kansainvälinen käytäntö. Keski-Euroopassahan on mahdollisuus valita monen maan väliltä, kun etäisyydet ovat pienet.
Ruotsi siirtyy kokonaan digiaikaan vain kolme kuukautta myöhemmin kuin Suomi, joten siitä ei ole kauan pohjoisessakaan iloa. Viron ja Venäjän tv:ssa analoginen aika jatkuu sen sijaan pitempään. Totta kai virolaisten ja karjalaisten suomen kieli hiipuu, jos Suomen tv-kanavien katselu loppuu.
Mitä tulee digi-tuotteen keskeneräisyyteen, kieltämättä puutteita edelleen on, paikkakunnasta, asunnon sijainnista ja laitteen tasostakin riippuen. Mutta näinhän aina on ns. siirtymävaiheessa. Asiantuntijat kyllä koettavat vakuuttaa, että 1.9.2007 mennessä, jolloin analogiset lähetykset ovat loppuneet, digi-lähetysten puutteetkin ovat kuta kuinkin poistuneet.
Keisarikin vaali pikkulintuja
Kun viimeksi väitin, että ennen vuonna 1923 voimaan tullutta luonnonsuojelulakia pikkulintuja olisi voinut vapaasti hävittää, Pentti Kataja , erähistorian tutkija Salosta, on kaivanut esille Nikolai II:n 20.10.1898 vahvistaman, saarnastuolista ylösluettavan Suomen suuriruhtinaanmaan metsästysasetuksen 17. pykälän: "Tikka, käki, kottarainen ja muut pienet linnut, paitsi kotivarpunen ja lepinkäiset, olkoot kaiken vuotta rauhoitetut. Nyt mainittu rauhoitus ei kuitenkaan koske rastasta eikä tilhiä elokuun 15. päivän alusta maaliskuun 1. päivään."
Kyllä on valppaita lukijoita! Minä onneton osasin pitäytyä vain itsenäisyytemme aikaan.
