Webcasting tarkoittaa selaimella katsottavan liikkuvan kuvan ja äänen tosiaikaista tai niin kutsuttua on-demand-tyyppistä jakelua internetissä. Termi on sovellettu broadcasting-sanasta, joka on yhteisnimitys televisio- ja radiolähetyksille.
Broadcasting on yksisuuntaista massaviestintää, jossa kohdealue on rajattu, mutta vastaanottimien määrä ei. Lähettimen energia ja kuormitus ei muutu, vaikka katsojien tai kuulijoiden määrä kasvaisi kymmenestä kymmeneen miljoonaan. Webcastingin kohdeyleisö voi sen sijaan olla pirstaloituneena ympäri maailmaa - kaikkialle missä on internet-liittymä.
Nykyinen netti-infrastruktuuri ei kuitenkaan kestäisi esimerkiksi sataa tuhatta yhtäaikaista webcastingin katsojaa edes 9x12 sentin ikkunassa, saati sitten televisioruudun täyttävällä kuvalla. Suurin ongelma syntyisi lähetyspäässä, jossa tukkeentuisivat sekä verkot että palvelimet.
Internetin tiedonsiirtomenettelyihin on tosin määritelty monikohdelähetys eli multicast-ip, jolla voidaan lähettää samat datapaketit yhdellä kertaa useammalle vastaanottajalle, mutta valitettavasti se ei toimi edes Suomessa saati sitten ulkomailla. Tällä hetkellä selainliikenne netissä on niin kutsuttua unicastia, jossa muodostetaan "yhteydellinen" yhteys jokaisen lähettäjän ja vastaanottajan välille.
Videokonferenssin ja webcastingin ero on siinä, että jälkimmäinen on yksisuuntaista viestintää lähettäjältä vastaanottajalle, videokonferenssissa kaikki ovat sekä vastaanottajia että lähettäjiä.
GoodMood toi Asem-kokouksen nettiin
Turkulainen GoodMood on webcastingin pioneereja ja on tällä hetkellä yksi alan merkittävimmistä pelureista. Yhtiöllä on vakuuttavia näyttöjä monikansallisten yritysten pörssitiedotteiden ja osavuosikatsausten välittämisestä internetissä tosiaikaisena elävänä kuvana. Tuorein kunnioitusta herättävä suoritus on Asem-kokouksen lehdistötilaisuuksien ja business foorumin webcastaus.
GoodMoodin oivallus on ollut se, ettei käyttäjän koneeseen tarvitse asentaa ylimääräisiä sovelluksia, katsoja tarvitsee vain selaimen, Windows Media Playerin ja Macromedia Flashin. Tallenteita voi nyt katsoa myös matkapuhelimilla, mutta niissä laitekohtaiset erot voivat tuoda yllätyksiä.
Koko järjestelmän ydin, WIP (Webcasting Information Platform), on GoodMoodin oman tuotekehityksen tulos. Sovellus on tehty J2EE-alustalle ja se mahdollistaa muun muassa Powerpoint-esitysten, pdf-tiedostojen ja Excel-taulukkojen liittämisen osaksi esitystä. Webcasting-lähetyksessä katsojat voivat tarvittaessa lähettää kysymyksiä esiintyjälle palautejärjestelmällä, mutta WIP taipuu myös monenkeskiseen videoneuvotteluun.
Tyypillinen julkinen lähetys WIP järjestelmällä vie tietoliikennekaistaa noin 200 kbps.
- Koska lähetykset ovat unicastia, kaistan tarve on melko suuri ja varsinkin lähettävän pään mediapalvelin vaatii odotettavalle katsojamäärälle oikein mitoitetun kaistan, kertoo kehitysjohtaja Rami Alanko GoodMoodista.
- Monissa tapauksissa käytämme jakelukumppania, jonka maailmanlaajuinen sisällön jakeluverkko (CDN, Content Delivery Network) jakaa kuormaa älykkäästi usean mediapalvelimen kesken loppukäyttäjän sijainnin ja käytettävissä oleva verkkonopeuden perusteella, Alanko jatkaa.
- Sen sijaan on hyvin vähän tilanteita, joissa koko verkkoympäristö tukee multicastia, siksi sitä ei käytetä käytännössä lainkaan. Joillakin asiakkaillamme sellainen on ja niissä tapauksissa kokemukset ovat olleet hyviä, Alanko toteaa.
Webcasting ja videoneuvottelu ovat ITC-maailman mittareiden mukaan hyvinkin vanhoja tekniikoita ja vaikka niiden edut ovat kiistattomat, käyttö on alkanut arkipäiväistyä vasta aivan viime vuosina. Taustalla saattavat olla asenteet ja ehkä huonot kokemukset ISDN-videoneuvotteluista, joissa kuva pätki ja ääni katkeili. Nyt laajakaistojen aikakaudella kyse on viestintäpalvelusta, joka nousee käytettävyydessä sähköpostin rinnalle.
RAIMO OLLILA
