Déborah François näyttelee ranskalaisen Denis Dercourtin ohjaamassa elokuvassa Melanieta, joka haluaa mestaripianistiksi. Tunnettu konserttipianisti kuitenkin murskaa nuoren tytön unelman alkaessaan kesken Melanien koesoiton signeerata fanikuvaansa.
Vuosia myöhemmin Melanie päätyy saman pianistin sivunkääntäjäksi. Kosto on suloinen. Elokuvan päähenkilö on ilkeä, manipuloiva, eikä ollenkaan mukava tyyppi. François rakastui hahmoon.
- Melanie on niin ihanan machiavellistinen. En ole koskaan ennen näytellyt mitään sellaista.
- En paneutunut niinkään hahmon ilkeyteen, sillä se muodostuu elokuvassa lähinnä käsikirjoituksen kautta. Pyrin jalostamaan Melanien kylmää ja laskelmoivaa puolta.
François harjoitteli kylmyyttä puolitoista kuukautta. Hänen ystävänsä ehtivät jo pelästyä, onko François muuttumassa oikeasti roolihahmokseen.
Ahdistava suutelukohtaus
19-vuotias François teki debyyttinsä belgialaisten Dardennen veljesten Lapsi -elokuvassa viime vuonna. Elokuva voitti Cannesin Kultaisen palmun.
Lapsi kuvattiin pienillä super16-kameroilla. Ensimmäinen asia, jota François hätkähti Pianistin sivunkääntäjän kuvauksissa, olivat kamerat.
- Ne olivat aivan tajuttoman valtavia. Ajattelin, etten pysty ikinä unohtamaan niitä.
Pianistin sivunkääntäjässä konserttipianistia esittää Catherine Frot , jota François kuvailee ranskalaisen teatterin monumentiksi.
- Suutelukohtaus hänen kanssaan pelotti paljon. Olimme molemmat ahdistuneita ja mietimme, miten kohtaus mahtaa mennä. Ahdistuksen pystyy mielestäni myös aistimaan kohtauksesta, mutta se tekee kohtaukselle vain hyvää.
- Toinen inhottava kohtaus oli, kun minun piti pitää lapsen päätä veden alla. Pelkäsin koko ajan satuttavani lasta.
Kauniit naiset jäävät työttömiksi
François kertoo, että hänen voimansa ja heikkoutensa on siinä, että hän näyttelee vaistonvaraisesti. Hän ei ole opiskellut näyttelemistä.
- Toisaalta se on hyvä asia, mutta toisaalta huono, sillä esimerkiksi teatterissa esiintymiseen taitoni eivät riitä. No, ainakaan kukaan ei voi sanoa, että tuon tai tuon olen oppinut koulussa.
François nostaa esikuvakseen 60-vuotiaan näyttelijä Charlotte Ramplingin , joka esitti pääosaa muun muassa François OzoninSwimming Pool -elokuvassa.
- Vaikka hänellä on jo ikää, hänestä välittyy tiettyä valovoimaisuutta. Ja hän ei ole käynyt kauneusleikkauksessa.
François myöntää, että ulkonäöllä on väliä, sillä näyttelijät palkataan pitkälti fyysisyyden takia: ei laihaa tyttöä voi ottaa esittämään kompleksista liikalihavaa. Hänen mielestään on onni, että Ranskassa esimerkiksi psykopaatin rooliin etsitään siltä näyttävä näyttelijä.
- Amerikassa taas otetaan päänäyttelijäksi yksi maailman kauneimmista naisista ja meikataan hänestä ruma, kuten Monster -elokuvassa, François lisää.
- Ranskassa hyvännäköiset näyttelijät jäävät helposti työttömiksi, sillä kun heitä on käytetty ensin rakastajien rooleissa, ei heille enää keksitä sopivaa paikkaa.
Hän ei aio jäädä työttömäksi, vaan aikoo olla näyttelijä vielä kolmenkymmenen vuoden päästä.
Pianistin sivunkääntäjä esitettiin ensimmäisen kerran Cannesissa. Ranskassa elokuvan on nähnyt jo yli 600 000 katsojaa.
- Kai ihmiset tykkäävät katsoa naisia yhdessä, François tokaisee virnistäen elokuvan suosiosta.
Hän lisää, että elokuva on hyvin kansainvälinen, sillä pääosassa on klassinen musiikki. François itse tosin kuuntelee lähinnä rockia ja hardrockia.
- Nykyään myös vähän klassista. Ohjaajan innostus klassiseen musiikkiin tarttui kuvausten aikana minuunkin.
MAIJA TAMMI
Pianistin sivunkääntäjä Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla Thaliassa la 30.9. klo 18. Elokuva tulee ensi-iltaan 1.12.
