Vallettan asemuseo
johtaa ajassa taaksepäin
TIMO KAUPPINEN
Harva tietää paljoakaan Välimeren keskipisteessä sijaitsevasta Maltasta, jonka historiaan ovat lukuisat eri hallitsijat jättäneet jälkensä. Yksi merkittävimmistä olivat Johanniittaritarit, joille Espanjan kuningas Kaarle V antoi Maltan 1530. Ritarikunta hallitsi saarikuntaa 268 vuotta aina vuoteen 1798 asti, jolloin Napoleon valloitti saaren.
Johanniittaritarien historia alkaa 1000-luvulta, jolloin italialaisen Amalfin kaupungin kauppiaat saivat luvan pystyttää Johannes Kastajalle omistetun sairaalan Jerusalemiin. Se oli tarkoitettu sairaiden pyhiinvaeltajien henkisiin ja fyysisiin tarpeisiin.
Ritarikunnan johtaja oli suurmestari. Ristiretkiajalla järjestön yhdeksi päämääräksi tuli sotiminen vääräuskoisia vastaan. Juuri Maltalta käsin ritarit puolustivat kristittyä maailmaa ottomaanien valtakuntaa vastaan. Pitkäaikainen vihollinen lyötiin Suuressa Piirityksessä, eräässä Euroopan kuuluisimmista taisteluista, 1565.
Johanniittaritareiden jälki näkyy myös Maltan upeissa palatseissa ja kirkoissa joita he rakensivat. Eräs niistä on pääkaupungin Vallettan Suurmestarin palatsi. Se on ritarikunnan tärkein muistomerkki.
Palatsin toinen toistaan upeimmat salit kertovat ritareiden valtakaudesta. Ajasta, jolloin Malta koki uuden kukoistuskautensa.
Asemuseo on palatsin yksi mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä. Kokoelmissa on niin miekkoja, tykkejä, pyssyjä kuin myös haarniskoitakin. Yksi haarniska saattoi painaa jopa 65 kiloa, joten todellista miehistä kuntoa vaadittiin sen kantamiseen. Suurin osa näyttelyesineistöstä on ajalta ennen Suurta Piiritystä 1565.
Suurmestari Alof de Wignacourt siirsi asevaraston palatsiin 1604. Englanti aikoi 1850-luvulla siirtää sen Lontooseen. Tätä ei kuitenkaan koskaan toteutettu, ja niinpä matkailija voi tänä päivänä tutustua yhteen maailman vaikuttavimpiin keskiaikaisiin asekokoelmiin sen alkuperäisessä rakennuksessa.
