Että-jotta-koska-kun
Koulussa se opittiin. Aurinkokunnassa on yhdeksän planeettaa, ja niistä kaukaisin on pikku Pluto. Viime viikolla viisaat ihmiset päättivät, että eihän se Pluto mikään planeetta ole vaan hätinä kääpiöplaneetta, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
Planeetat huolella opetellut tuntee kieltämättä itsensä höynäytetyksi. Mieleen hiipii kysymys siitä, mitä muuta olemme opetelleet turhaan.
On aika selvittää, ovatko vaivalla opitut asiat hyvää vauhtia vanhenemassa.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, älä tapa, älä tee aviorikosta
Eivät kai kivitauluihin hakatut kymmenen käskyä voi muuttua? Dosentti Ismo Dunderberg Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta kertoo kuitenkin, että Vanhan testamentin käskyt poikkeavat siitä, mitä meille nykyään koulussa opetetaan. Vanhan testamentin toisessa käskyssä sanotaan nimittäin, että "Älä tee itsellesi [...] jumalankuvaa."
Kristinuskossa tästä käskystä kuitenkin luovuttiin. Martti LutherinKatekismuksessa viimeinen, omaisuutta koskeva käsky on jaettu kahteen osaan, jotta käskyjen määrä pysyisi kymmenessä.
Koska hienosäätöä on tehty aiemminkin, Dunderberg ei pidä mahdottomana, että niin kävisi myös tulevaisuudessa. Hän ei kuitenkaan usko, että muutokset voisivat olla kovin radikaaleja tyyliin "älä vahingoita luontoa."
Että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes...
...sekä muita alistuskonjunktioita. Erikoistutkija Riitta Korhonen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo, että listaa kuuluisi jatkaa esimerkiksi sanoilla ellei ja jollei. Nämä konjunktiot ovat olleet olemassa ja alistavia jo pitkään, mutta ne puuttuvat perinteisestä litaniasta.
Korhonen arvioi, että alistuskonjunktioita ei ole lähiaikoina syntymässä lisää. Ennemminkin hän uskoo, että opetuksessa voidaan luopua tällaisten absoluuttisten litanioiden opettelusta. Sen sijaan tulevaisuuden koulussa saatetaan opettaa, että sanoja käytetään monissa eri tehtävissä. Alistuskonjunktiot voivat toimia myös esimerkiksi rinnastuskonjunktioina ja muunlaisina partikkeleina.
Oulu-, Siika-, Pyhä-, Kala-
Samaan rotlaan eli Pohjanmaan jokiin kuuluvat tietenkin vielä Lesti-, Perho-, Ähtävä-, Lapua- ja Kyrö-. Näppärä loru, jonka muistaa ikuisesti ja joka tuskin on jäämässä vanhaksi. Tarkistetaan asia silti.
Dosentti Aarre Heino Turun yliopiston maantieteen laitokselta tuumaa, että "tämä litania on ja pysyy". Hieman maaniteltuna hän ryhtyy kuitenkin spekuloimaan. Teoriassa Heinon mukaan olisi mahdollista, että jonkun joen suupuoli nousisi niin paljon, että se saavuttaisi latvapuolen korkeustason. Silloin voisi tosin ajatella, että joessa muuttuisi vain virtaussuunta, kokonainen joki tuskin katoaisi minnekään.
Uusien jokien syntymistä hän pitää hyvin epätodennäköisenä, mikäli ihminen ei kaiva niille uomia. Ja pohjalaiset tuskin hommaan ryhtyvät, kun niitä nykyisiäkin jokia on vaikea saada pysymään kurissa keväisin.
Vety, helium, litium, beryllium
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä kylmää kaikkia niitä koululaisia, joiden lahjat eivät ole huimat luonnontieteen alalla. Erityisen häiritsevää on se, että tutkijat kehittävät jatkuvasti uusia keinotekoisia alkuaineita, joten taulukko ei koskaan ole täydellinen. Nyt tiedemaailmassa on löydetty jo 118 alkuainetta.
Dosentti Markku Lahti Turun yliopiston kemian laitokselta kuitenkin lohduttaa, että listan loppupäähän ilmestyvillä alkuaineilla ei ole juurikaan käytännön merkitystä, eikä tavallisten ihmisten tarvitse välittää niistä mitään.
Siihen, että uuden tärkeän alkuaineen löytyminen mullistaisi koko jaksollisen järjestelmän, hän ei usko.
RAISA KORKKI
