KATJA IHATSU
öysin kiinnostavan vuokra-asunnon. Soitin sitä välittävään firmaan ja sain vuokralaisen numeron sekä kehotuksen sopia näytöstä suoraan hänen kanssaan. Se järjestyikin heti seuraavaksi aamuksi.
Asunto oli viihtyisä, joten päätin vuokrata sen. Soitin firmaan, mutta kuulin yllätyksekseni, että asunto oli jo vuokrattu. Edellisenä päivänä.
- Miksi minua juoksutettiin turhaan? tiedustelin välittäjältä hieman ärtyneenä.
Hän vastasi, ettei vuokralainen voinut tietää, että asunto oli jo mennyt. Välittäjä kuitenkin kertoi, että talossa on vuokrattavana toinen samanlainen asunto.
Kerroin välittäjälle olevani valmis vuokraamaan tämän vaihtoehdon. Hän kuitenkin sanoi, että asunnosta on tehty varaus, joten se ei ehkä olisikaan saatavilla. Kysäisin mieheltä, voisiko hän ottaa yhteyttä minuun, jos asunto osoittautuu vapaaksi.
- Ei se ole mahdollista. Kyllä sinun pitäisi olla tässä asiassa ihan itse aktiivinen. Nämä asunnot ovat niin kysyttyjä, hän neuvoi.
Mielestäni olin ollut aktiivinen käytyäni naapurikunnassa asti katselemassa vuokrattua asuntoa. Välittäjän haluttomuus palvella kiukutti niin, etten viitsinyt soitella perään.
Illalla muistin, mitä sattui edellisellä kerralla, kun haeskelin vuokra-asuntoa. Kuvio oli sama: sain firmasta vuokralaisen puhelinnumeron ja sovin näytön. Asunnon oven avattuaan vuokralainen totesi, ettei olekaan muuttamassa pois.
- Eikö vuokravälityksestä kerrottu? hän ihmetteli.
Ei muistettu. Eikä ihme, olihan kyseessä se sama toimisto. Sen välittäjillä lienee lokoisat oltavat, kun ei itse tarvitse juosta näyttämässä asuntoja.
Onneksi Turussa riittää välittäjiä. Asuntoa etsivä harjaantuu nopeasti erottamaan paikat, joissa viitsii asioida.
